Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola ei niellyt purematta Suomelta hylättyä maalia naisten MM-kisojen finaalissa. Hän kertoi MTV Urheilulle ehdottavansa kansainväliselle jääkiekkoliitolle vanhaan toimintatapaan palaamista, jossa tuomarit tarkistaisivat videolta vain sen, oliko kiekko maalissa vai ei.
Pitkäaikainen jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola oli harmissaan Suomen menettämästä MM-kullasta. Petra Nieminen sai kiekon jatkoajalla Yhdysvaltojen maaliin, mutta tuomarit hylkäsivät osuman videotarkistuksen jälkeen. Lopulta Yhdysvallat voitti ottelun 2–1.
Miten paljon meni tunteisiin?
– Kyllä se tietysti meni, kun joukkue pelasi historiallisen loistavan ottelun muuten. Tytöt saivat potentiaalista paljon irti ja pääsivät flow-tilaan, Kummola sanoi MTV Urheilulle.
LUE MYÖS: Tämä joukkuekuva tiivistää MM-trauman: Naisleijonien suurimmasta saavutuksesta hautajaistunnelma
Raju ratkaisu pani IIHF:n varapuheenjohtajan miettimään videotuomareiden roolia laajemminkin. Hän myönsi, että rengistä on tulossa isäntä.
Kummola huomautti, että jalkapallossakin videoiden käyttö tuomioissa on lähtenyt käsistä. Hän sanoi katsoneensa Mestarien liigaa, jossa kaksi ottelua kääntyi samana iltana videotuomioiden takia.
– Kun videotuomarit otettiin käyttöön, he selvittivät, että onko kiekko maalissa vai ei. Aion esittää kansainvälisen liiton hallituksessa, että menisimme takaisin alkuperäiseen, Kummola paljasti.
– Pelin luonne kärsii, kun videoita käytetään apuna kaikkeen mahdolliseen.
Kisojen laajentaminen toi tappiota
Kokonaisuutena Kummola oli erittäin tyytyväinen sekä MM-kisojen että Suomen joukkueen antiin.
– Esitys oli loppua kohti positiivinen. Alkusarjan jälkeen ei olisi voinut kuvitella, että Suomi venyy tuollaiseen suoritukseen. Kansaakin oli ihan hyvin paikalla, joten sikäli jäi hyvä maku.
Yle kertoi kuitenkin, että kisajärjestäjät jäivät 80–100 000 katsojan tavoitteesta. Espooseen kokoontui yhteensä 51 247 katsojaa.
Kisat tuottavat Suomen Jääkiekkoliitolle lähes 100 000 euron tappiot. Kummolan mukana tappiotulos johtuu siitä, että joukkuemäärä lisääntyi kahdeksasta kymmeneen sen jälkeen, kun kisat oli jo myönnetty Suomelle.
– Se maksaa, kun tulee lisäpäiviä, ja kansainvälinen liitto korvasi vain 60 000 euroa.,
SM-liigaseuroille enemmän naisjoukkueita
Tyttökiekon tukeminen on ollut Jääkiekkoliiton agendalla jo pitkään. Suomen nousu MM-finaaliin on yksi osoitus siitä, että projekti on kantanut hedelmää.
Kummola haluaisi kuitenkin siirtyä vielä askeleen eteenpäin. Hän ehdottaa, että kaikki liigaseurat ottaisivat siipiensä alle naiskiekkojoukkueen.
– Nyt aika moni pelaa Ruotsissa, koska siellä on paremmat taloudelliset edellytykset, Kummola muistuttaa.
– En näkisi mahdottomana, että liigaseura voisi pyörittää naisten joukkuetta, koska heillä on valmiit markkinointikanavat. He voivat hankkia sen rahan takaisin, mikä kuluukin.