Tämän kevään MM-kisoissa nähdään viime vuoteen verrattuna hyvin erilainen Leijonien joukkue. Muutos kulminoituu pelaajiin, mutta myös peliin, jota nykyjoukkueen yksilöt lähtevät pelaamaan. Leijonien päävalmentaja Lauri Marjamäki avaa taustatekijöitä selkeän suunnanmuutoksen takaa.
MAINOS
MM-KIEKKO
MM-kisat alusta loppuun vain C Morella
Jääkiekon MM-kisojen kaikki 64 ottelua näet C Moren suoratoistopalvelusta.
Viime keväänä Pariisissa ja Kölnissä Leijonien pelitapa herätti kovaakin kritiikkiä. Tylsyys, tunteettomuus ja aivan itse tulos herättivät kysymysmerkkejä.
Tällä kaudella Marjamäki on hakenut Leijoniin uusia tuulia.
– Meillä on ollut aika selkeä suunnanmuutos käynnissä, kun katsoo esimerkiksi aikaa Karjala-turnauksesta eteenpäin. Tulos on myös puhunut sen puolesta. 22 peliä ja 16 voittoa. Niitä tuli myös tuohon MM-kisojen alle ja samalla tuli esimerkiksi Euro Hockey Tourin kokonaiskisan voitto. Kyllä me pelaamme aika raikasta jääkiekkoa. Tämä puolustus tekee sen, Marjamäki käy läpi MTV Sportille.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Muutos konkretisoituu nimenomaan puolustukseen.
Joku saattoi ihmetellä, kun Leijonat nimesi MM-kisoihin hyvin nuoren puolustuksen. Kokenein pelaaja, iältään, on Miika Koivisto, 27.
Ei ole Lasse Kukkosta, Topi Jaakolaa, Atte Ohtamaata, Juuso Hietasta, saati viime vuosien aikana maajoukkueringissä esiintyneitä muita kokeneempia luutijoita.
Taustalla on selkeä päämäärä. Leijonat on pyrkinyt vastaamaan kansainvälisen pelin vaatimuksiin. Nykypäivän pelinopeus on sitä luokkaa, että se asettaa tiettyjä vaatimuksia puolustukselle. Enää ei riitä, että puolustaa vain paikoiltaan ja toimittaa lyhyen ykkössyötön vieressä olevalle hyökkääjälle.
Nykypuolustajalta vaaditaan paljon enemmän.
Marjamäen mukaan isoa muutosaaltoa pyrittiin toteuttamaan jo helmikuun olympialaisissa.
– Koko kausi on haettu tätä. Sen takia tässä on ollut (Juuso) Riikolaa, Koivistoa, (Mikko) Lehtosta, nyt tietenkin (Julius) Honkaa, (Miro) Heiskasta ja (Markus) Nutivaaraa. Heitä kaikkia yhdistää tietynlainen pelaaminen, äärimmäisen hyvä luistelutaito ja ihan itse luistelunopeus. Nämä elementit mahdollistavat sen, että pystytään pelaamaan tiiviinä hyökkäysalueelta asti ja päästään paineen alta jalalla pois.
– Sitähän se nykypäivän jääkiekko on, Marjamäki nyökyttelee päätään.
Lauri Marjamäki luotsaa uusiutuneita Leijonia.
Harhaluulot pois
Leijonien puolustuksesta löytyy paljon kiekollista osaamista ja luistelunopeutta. Esimerkkipuolustajan profiili on muuttunut.
Enää ei mennä pelkällä koolla ja fyysisyydellä. Nyt pitää pystyä pelaamaan.
Tämä ei kuitenkaan näy Marjamäen mukaan siinä, että Leijonien peli olisi menossa virhealttiimpaan suuntaan.
Päinvastoin.
– Sitä on voinut helposti ajatella niin, että paljonko nämä ratkaisut ottavat puolustuspelistä pois. Pitää muistaa, että päästettiin olympialaisissa kuuteen peliin kahdeksan maalia omiin. Itseasiassa puolustuspeli parani, mitä enemmän hyökkäysvoimaa tuli, Marjamäki miettii.
– Toki alivoimapelin merkitys on iso, mutta se on aina mielenkiintoista, että miltä kantilta asioita katsoo. Itse näen enemmän mahdollisuuksia tuossa.
Miksi muutos on sitten niin merkittävä koko Leijonien pelin yleisilmeen kannalta?
Nykyisellä puolustuksella on erinomainen kyky liikuttaa kiekkoa ja pitää peli tiiviinä. Näin ollen Leijonilla on parempi mahdollisuus pelata laadukkaampaa suunnanmuutos- ja reagointipeliä. Tämä taas näkyy siinä, että tietynlainen hidastelu ja jatkuva rintamahyökkääminen jää vähemmälle.
Tämän taas voi havaita myös suuri yleisö. Leijonat ei ole Tanskassa tylsä, se on värikäs joukkue.
– Monipuolinen ja voittava jääkiekko. Siihen tällä joukkueella on täydet mahdollisuudet, Marjamäki sanoo itsevarmana.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Viimeistä kohti
Helmikuun olympialaisiin nähden Leijonilla on käytössä nyt huomattavasti laadukkaampi materiaali. Keihäänkärki on terävämpi ja puolustus on laadukkaampi.
Itse joukkueen rakennusprosessin aikana Leijonat koki muutamia harmittavia takaiskuja. Marjamäki ei ole peitellyt pettymystään, kun hän on puhunut esimerkiksi Aleksander Barkovista ja Esa Lindellistä. Molemmat olisivat olleet suuria vahvistuksia Leijonille.
Muuten joukkueen rakennus on mennyt niin kuin Marjamäki osasi ajatella ennen kevään rypistyksen alkua.
– Kyllä tässä tiesi sen, että ensimmäiseltä MM-leiriviikolta ei tule olemaan niin monta pelaajaa mukana lopullisessa kisajoukkueessa, mitä oli viime vuonna. Silloin taisi olla 11. Toki, esimerkiksi viimeisellä viikolla pelaajat pelasivat erinomaisesti. Tuli voittoja kovista maista. Se teki vaikeaksi nämä valinnat, Marjamäki pohtii.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Marjamäki nostaa esille myös toisen ison rakenteellisen muutoksen. Jos on puolustus mennyt uusiksi siitä, mitä Leijonien runko on ollut jo monta vuotta, on myös hyökkäyksessä nyt erilaista ajattelutapaa.
– Tämä ei ole niin roolitettu joukkue, että olisi selkeästi hyökkäävät ja puolustavat tai että olisi selkeästi yli- ja alivoimapelaajat. Tässä on monipuolisuutta ja hyökkääjien puolelle on haettu luisteluvoimaa. Uskon myös, että voimme saada laajalta rintamalta onnistumisia hyökkäyspäässä.
27-vuotias Miika Koivisto on Leijonien MM-joukkueen kokenein puolustaja.
Joukkueesta puhumisen yhteydessä Marjamäki vakavoituu. Itse yksilöiden tai rakenteen läpikäynti vaihtuu tiukkasävytteisiin tulosmentaliteettiajatteluun.
– Aina tullaan siihen tehokkuuteen. Yli- ja alivoimat, aloitukset ja maalinteon tehokkuus. Kaikki konkretisoituu siihen, Marjamäki sanoo hyvin keskittyneenä.
– Olympialaisissa hävittiin turnaus aloitukseen. Se vain osoittaa sitä, miten pieniin asioihin pitää satsata. Pitää miettiä, että miten me voimme saada noissa etua vastustajaan nähden. Totta kai meidän pitää löytää marginaalit ja pitää saada todennäköisyydet paremmiksi esimerkiksi siihen ratkaisevaan peliin, Marjamäki sanoo, ja viittaa vedenjakajaan, eli MM-kisojen puolivälieräpeliin.
– Tämä on ollut kuitenkin positiivinen kausi, kun miettii olympialaisten alkua, Karjala-turnausta ja ylipäätänsä EHT-pelejä. Sitten tuli yksi peli, mikä hävittiin 0-1 ja nyt eletään sen kanssa, Marjamäki viittaa olympialaisten puolivälieräotteluun Kanadaa vastaan.
– Se oli huono lopputulos silloin. Nyt meidän pitää olla valmiimpia tuollaiseen otteluun ja löytää oikeat vastaukset.
Tanskassa pelattava turnaus on samalla viimeinen Marjamäelle Leijonien päävalmentajana. Ainakin tässä vaiheessa.
Kahden vuoden pätkälle on mahtunut jos jonkinlaista.
– Tein ison analyysin viime kauden pohjilta. Sitä seurasivat tietyt muutokset ja nyt on taas sitten pelattu korkealla tasolla. Tulos on ollut ihan hyvää, mutta silti olympialaisista jäi hampaankoloon.
– Todella hyvällä fiiliksellä lähden tähän turnaukseen, koska tämä joukkue on todella iskukykyinen ja monipuolinen. Nyt vain nautitaan Tanskan keväästä, Marjamäki hymyilee.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.