Raimo Helminen sai jääkiekon alle 20-vuotiaiden MM-kisojen aikana ja niiden jälkeen iskuja oikealta ja vasemmalta. Nuoria Leijonia luotsannut legenda iskee nyt kriitikoitaan vastaan ja avaa, mitä hän tekisi MM-rupeamassa toisin.
Suomen nuorten MM-urakka päättyi Helmisen alaisuudessa nelossijaan. Lopputulos oli sinänsä siedettävä, mutta turnauksen kokonaisuus näyttäytyi sekavana. 1–0-voittoon päättynyt puolivälierä Yhdysvaltoja vastaan oli Suomelta pelaajien palaveeraamisen jälkeen kurinalainen esitys, mutta muuten peli isoja maita vastaan valtaosin sakkasi.
MM-pronssi ei tosin jäänyt mahdottoman kauas. Suomi johti pronssipeliä Ruotsia vastaan kahteen otteeseen, mutta taipui lopulta 2–3-tappioon.
– Monta asiaa olisi varmasti voitu tehdä paremminkin, mutta kokonaiskuva on kyllä sellainen, mihin tähdättiin. Tosi pienestä se on kiinni. Pronssipeli oli näpeissä – se ottaa eniten päähän, että sitä ei pystytty kaivamaan, Helminen pudottelee MTV Urheilulle.
Epäonnistuneista elementeistä Helminen nostaa isona tekijänä esiin joukkueen rakenteen. Suomi lähti kisoihin 12 hyökkääjällä ja kahdeksalla puolustajalla, mikä kostautui, kun tähtihyökkääjä Rasmus Kupari loukkaantui kisojen alussa. Nuorilla Leijonilla ei ollut tämän jälkeen neljää täyttä hyökkäystrioa.
– Olisin jälkeenpäin ajatellen ehkä lähtenyt 13 hyökkääjällä ja seitsemällä pakilla. Ennen kisoja oltiin ihan varmoja, että lähdetään tällä ja se on meidän juttumme. Sitten kävi tällä lailla, Helminen harmittelee.
"Nuorten kisoissa sattuu ja tapahtuu"
Pelitavan osalta Helminen ottaa tiukan linjan. Siihen hän ei jälkeenpäinkään muutoksia tekisi.
Helminen allekirjoittaa, että Nuoret Leijonat pyrki nopeaan pelin kääntämiseen ja kovaan prässäämiseen.
Suomi käänsi peliä kategorisesti pystyyn, niin että kiekkokontrolliteot olivat vähissä. Monessa analyysissä huomioitiin, että Nuoret Leijonat hyökkäsi usein kiireessä hajanaisella viisikolla ja kiekonmenetysten jälkeen vastustajalla oli tilaa, mihin iskeä.
Suomi pyrki myös prässäämään ylhäältä lujaa paikassa kuin paikassa, silloinkin kun etäisyys vastustajan kiekolliseen pelaajaan oli suuri.
– Yritys piti olla. Se oli se pääjuttu. Raamit oli ja tapa. Yritettiin pitää se mahdollisimman yksinkertaisena, ettei tunne saa ainakaan missään nimessä jäädä vajaaksi, Helminen kuvaa.
LUE MYÖS: Raimo Helmistä ryöpytettiin – nyt ärähtää NHL-superlupaus Ville Heinola: "Kohtuutonta!"
Helminen kokee Nuorten Leijonien yltäneen pelillisesti "aika lähelle" haluttua tasoa.
– Ainahan asioita olisi voinut tehdä paremmin, mutta tuo oli meidän identiteettimme, tuollaista me haluttiin ja sillä me saimme siellä tulosta. Siinä onnistuimme oikein hyvinkin ja saimme pitkiä hyökkäyksiä. Vastustajat olivat myös kovia, niin ei se mennyt koko ajan sillä lailla.
– Ainahan peli heittelee ottelun sisällä paljon – nyt puhutaan kuitenkin nuorista pelaajista. Vauhti on huima, vaatimustaso on kova, niin ei se mene kuin elokuvissa. Peli on tuollaista.
Helminen sai kritiikkiä muun muassa Suomen vähäisestä kiekkokontrollista, kun peliä ei juurikaan rauhoitettu. Luotsi iskee tästä kriitikkojaan vastaan.
– Joku olisi varmasti halunnut kiekkokontrollia. Mutta kun on kauhea paine, niin ei siinä paljon kiekkokontrollia ole. Mieluummin itse paineistat kuin olet ottamassa iskuja.
Helminen tunnustaa, että Suomi prässäsi ajoittain höntyillen, kun oltiin jo kiekollista vastustajaa jäljessä.
– Tarkoitus oli mennä kovaa vähän kauempaakin. Kaikkien pitää lukea peliä, ja siihen prässipelikin perustuu, pelin lukemiseen. Tuli ylilyöntejä tietenkin.
– Niitä tuli varmasti vastustajillekin. Ne ovat nuorten kisat, siellä sattuu ja tapahtuu.
"Taktiset raamit olivat simppelit"
Alakulo valtasi Suomen pelaajat, kun pronssiottelu Ruotsia vastaan päättyi tappioon.
Ulkoapäin arvioiden Nuorten Leijonien pelaamisessa oli vähemmän sekaannusta vuosi sitten Jussi Ahokkaan maailmanmestarijoukkueessa ja Jukka Jalosen vuoden 2016 kultaryhmässä. Kiekkokontrolli, rauhoittavat teot ja rytmittäminen saivat kummassakin mestarijoukkueessa enemmän sijaa.
Helminen kertoo tienneensä "suurin piirtein", miten esimerkiksi Ahokkaan viime vuoden joukkueessa oli pelattu. Hän lähti kuitenkin "puhtaalta pöydältä" luomaan omaa prosessiaan.
Nuoria Leijonia aiemmin 2011–12 päävalmentanut Helminen halusi pelaajien vapauden kukkivan.
– Pelaajilla oli mahkut virittää sitä peliä hyökkäyspäässäkin aika vapailla käsillä. Taktiset raamit olivat suhtkoht selvät ja simppelit.
Helminen halusi antaa pelaajille ottelukohtaisestikin yksinkertaisia ohjeita. Ennen 0–5-tappioon päättynyttä Kanada-välierää hän esimerkiksi kertoi viestittäneensä pelaajille, että alku on tärkeä ja kiekko pitää saada syvään hinnalla millä hyvänsä.
– Ideologia oli, että yritettiin saada pelin alkuun selvät ohjeet, millä lähdetään liikkeelle.
"Kyllä Jukka on samoilla linjoilla"
Nuorten Leijonien pelilliseen prosessiin toi mausteensa myös Jääkiekkoliiton johto. Liiton huippu-urheilujohtaja Rauli Urama kertoi MM-turnauksen aikana MTV Urheilulle, että muut maat ovat alkaneet matkia Suomen pelaamista ja peliin on sen myötä tehty muutoksia. Urama nosti esiin, että jos vastustaja haluaa pelata monirytmistä peliä, Suomi yrittää pakottaa pelin yksirytmiseksi.
Helminen myöntää, että Jääkiekkoliitolta oli tullut muutostoiveita.
– Jääkiekosta on Jääkiekkoliitossa keskusteltu. Onhan siellä Jukkaa liitossa. Mihin suuntaan jääkiekkoa viedään, kyllä siihen on selvä konsepti.
Helminen viittaa Jukalla Jaloseen, jonka kanssa hän kävi keskustelua myös MM-turnauksen yhteydessä.
– Kyllä Jukka on samoilla linjoilla, miten jääkiekkoa pelataan.
– Se riippuu joukkueesta ja kenen kanssa toimitaan – onko maajoukkue, Mestis-joukkue vai kaksikymppiset. Sekin pitää olla aina mukana siinä.
"Tuo on se tapa, millä pitää mennä"
Raimo Helminen antoi Nuorten Leijonien penkin takana tunteen näkyä.
Nuorten Leijonien valmennusryhmä sai kritiikkiä etenkin siitä, ettei porukassa ollut taktisina osaajina tunnettuja luotseja. Apuvalmentajina toimivat Erik Hämäläinen, Tuomo Ruutu, maalivahtivalmentajana Markus Korhonen ja videovalmentajana Mikael Tolkki. Heistä jatkuvuutta edellisestä mestarijoukkueesta edusti Ruutu, joka oli tuolloinkin mukana.
LUE MYÖS: Tuomo Ruutu puolustaa kovasti parjattua Raimo Helmistä – "Se oli mikä oli ja sillä siisti"
Helminen oli tyytyväinen valmennusryhmän toimintaan. Hän kokee, että ryhmässä oli kaikkea tarvittavaa osaamista.
– "Eepi" oli jo erittäin kokenut valmentaja ja pakkimies. Hän kyllä hoiti sen peräpään. On tuossa tietenkin keskusteltu asioista vielä sen jälkeenkin, mitä olisi voitu tehdä enemmän. Kaikkea olisi voinut tehdä, mutta ei ole löydetty suoraan mitään, mikä tuloksen muuttaisi.
Mitä näissä keskusteluissa on käyty läpi?
– Ne ovat olleet enemmän henkilökohtaisia. Esimerkiksi pelitapaa en vaihtaisi mihinkään. Tuolla mentäisiin. Jos turnaus alkaisi, tuo on se tapa, millä minä näen, että kaksikymppisten kisoihin pitää mennä.
"Oli mahdollisuus mennä vaikka kuinka pitkälle"
Vielä kiinni turnauksen suurimpiin oppeihin Helmisen kohdalla. Yksi niistä koskee yksittäisen pelin korostumista turnausmuodossa.
– Pitää pystyä lataamaan joka peliin, jotka tulevat tosi tiiviiseen tahtiin. Pitää pystyä psyykkaamaan, valmistaa joukkue nopeasti uuteen vireeseen.
Helminen toteaa, että seurajoukkuevalmennus, jossa asioita pystytään käymään päivittäin pitkällä jaksolla läpi, on tyystin erilaista. Hän kuitenkin ruoskii samalla itseään siitä, missä jäi hänen mielestään vajaaksi.
– Yksilöä pitäisi pystyä auttamaan.
– Mahdollisuus on kuitenkin aina, vaikka vastustajat ovat kovia. Se on positiivinen asia. Nytkin oli mahdollisuus mennä vaikka kuinka pitkälle, jos onnistuisi kaikissa hetkissä.
Helminen muistuttaa tässä kohdin turnauksen kovasta tasosta.
– Sehän on ihan selvä asia, että ei siellä aina sama joukkue voita. Sitä yrittää aika moni maa, ja aika monella on mahku voittaa niin miehissä kuin kaksikymppisissäkin. Se on jääkiekkoa ja siksi se on hienoa.
"Hoidetaan liiton asiat kuntoon"
Helmisen jälkeen Nuorissa Leijonissa komennon ottaa HPK:n mestarivalmentaja Antti Pennanen, joka on voittanut urallaan maailmanmestaruuden sekä aikuisten että nuorten maajoukkueen apuvalmentajana. Helminen puolestaan päävalmentaa ensi kaudella SM-liigaseura TPS:ää.
TPS:n asioita Helminen ei ole vielä suuremmin miettinyt.
– Hoidetaan liiton asiat tässä näin kuntoon. Palautteita ja tällaista. Ollaan siinä vaiheessa.
TPS:ään keskittyminen alkaa tulla ajankohtaiseksi myöhemmin keväällä?
– Tulee sitten varmasti.