Venäjän johtama Ivy-maiden kollektiivinen turvallisuusjärjestö lähettää Keski-Aasian Kazakstanille sotilasapua mielenosoitusten vuoksi. Asiasta kertoo sotilasliiton puheenjohtaja, Armenian pääministeri Nikol Pashinjan Facebookissa.
Pashinjan kuvailee liittouman lähettävän Kazakstaniin "rauhanturvajoukkoja". Sotilasapua lähetetään hänen mukaansa rajoitetuksi ajaksi, jotta tilanne saataisiin vakautettua ja normalisoitua. Pashinjan väittää julkaisussaan tapahtumien olevan ulkoisen väliintulon seurausta.
Entisiltä neuvostotasavalloilta sotilasapua pyytänyt Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokajev on väittänyt, että maan laajamittaisia levottomuuksia johtavat terroristijengit, jotka ovat saaneet koulutusta ulkomailla.
Energian hinnan nousun takia alkaneet mielenosoitukset ovat paisuneet laajamittaisiksi levottomuuksiksi, ja Kazakstaniin julistettiin Suomen aikaa keskiviikkona alkuillasta kansallinen poikkeustila. Presidentti Tokajev hyväksyi keskiviikkona myös maan hallituksen eron.
Aiemmin päivällä poikkeustilat oli ehditty jo julistaa muun muassa maan entiseen pääkaupunkiin Almatyyn ja nykyiseen pääkaupunkiin Nur-Sultaniin, mutta illalla määräys laajennettiin koskemaan koko maata.
Kansallisen poikkeustilan on määrä olla voimassa tammikuun 19. päivään saakka. Valtiontelevision mukaan määräys rajoittaa liikkumisenvapautta sekä muun muassa julkista liikennettä. Lisäksi kiellettyjä ovat joukkokokoontumiset sekä muun muassa syntymään, häihin ja kuolemaan liittyvät perhejuhlat.
Maahan tulee myös yöllinen ulkonaliikkumiskielto, joka on voimassa iltayhdestätoista aamuseitsemään.
Sotilaat ajoivat mielenosoittajat lentokentältä
Tilanteesta maan sisällä on vaikea saada tarkkaa kuvaa, sillä muun muassa internetyhteyksien kerrotaan olevan poikki.
Almatyn lentokentän kerrottiin keskiviikkona päätyneen mielenosoittajien hallintaan. Asiasta tviittasi muun muassa Almatyssa työskentelevä Economist-lehden toimittaja Joanna Lillis, jonka mukaan tilanne lentokentällä on sekava, mutta kentän on nähtävästi ottanut haltuunsa 45 mielenosoittajan joukko.
Lillis uudelleentviittasi paikallisen uutissivuston Vlastin tviitin, jonka mukaan henkilökunta on poistunut kentältä ja matkustajat on evakuoitu.
Tass ja Meduza-uutissivusto kertovat kuitenkin tilanteen kehittyneen Almatyn lentokentällä illan ja yön aikana. Meduzan mukaan paikallista aikaa alkuyöstä mielenosoittajien kerrottiin paenneen kentältä ja molemmat mediat kertovat kahden sotilaan saaneen surmansa lentokentän takaisin valtaamiseen tähdänneessä operaatiossa.
Viranomaiset kertovat Tassin mukaan myös aloittaneensa Almatyssa terrorismin vastaisen operaation. Viranomaiset ovat väittäneet kaupungissa olleen myös ryöstelyä, jonka takana kerrotaan olleen ääriajattelijoita. Viranomaiset väittävät heidän myös muun muassa vaarantavan siviilien henget sekä aiheuttavan vahinkoa sairaaloille.
Poliisipartiot hävinneet Almatyn kaduilta
Tassin Almatyssa olevan kirjeenvaihtajan mukaan poliisipartiot ovat kadonneet kaupungin keskustan kaduilta ja mielenosoittajat ovat saaneet mellastaa kaupungissa varsin vapaasti.
Taksikuskien mukaan poliisia ja sotilaita ei näy missään. Mielenosoittajien puolestaan kerrotaan sytyttävän tuleen paloautoja, jotka kiirehtivät sammuttamaan lieskoja pormestarin toimistolla ja presidentti Tokajevin virka-asunnolla.
Tassin kirjeenvaihtaja kertoi aiemmin aseistautuneiden mielenosoittajien tuhonneen presidentti Tokajevin Almatyssa sijaitsevaa virka-asuntoa.
Mielenosoittajilla kerrottiin olleen muun muassa kivääreitä ja kranaatteja. Virka-asunnon puolestaan sanottiin olevan savun ympäröimä ja läheiset talot olivat liekeissä. Lainvalvontaviranomaiset jättivät uutistoimiston mukaan rakennuksen ampumavälikohtauksen jälkeen.
Protestoijien aseistuksesta on liikkunut kuitenkin eriäviä tietoja, ja esimerkiksi qatarilaismedia al-Jazeera kertoi aiemmin mielenosoittajien tunkeutuneen Almatyn pormestarin toimistoon nuijin ja metalliputkin varustautuneena.
Twitterissä on illan aikana pohdittu myös sitä, miten tapahtumat vaikuttavat Kazakstanissa sijaitsevaan Baikonurin avaruuskeskukseen. Venäjän avaruusjärjestön Roskosmosin johtaja Dmitri Rogozin kertoo kuitenkin Twitterissä, että päivä on ollut rauhallinen Baikonurissa.
Rogozinin mukaan organisaatiot ja palvelut paikan päällä toimivat normaalisti. Hän kertoo myös, että avaruuskeskuksen keskeisten tilojen aseellista turvallisuutta on tehostettu.
Ainakin kahdeksan poliisia ja sotilasta kuollut
Levottomuuksissa on paikallismedian mukaan kuollut yhteensä ainakin kahdeksan poliisia ja sotilasta. Asiasta on medioiden mukaan kertonut maan sisäministeriö.
Sisäministeriö on lisäksi raportoinut, että yhteensä yli 300 poliisia ja sotilasta on loukkaantunut.
Presidentti Tokajev on vakuuttanut vastauksensa levottomuuksiin olevan kova ja vakuutti kansalaisille, ettei aio jättää virkaansa. Hän painotti olevansa presidenttinä vastuussa kansalaisten turvallisuuden ja rauhan suojelemisesta. Hän kommentoi tilannetta venäjäksi paikallisessa televisiossa.
Venäjä kehottaa kazakstanilaisia vuoropuheluun
YK ja EU ovat kehottaneet viranomaisia ja mielenosoittajia osoittamaan itsehillintää. Yhdysvallat puolestaan esitti vastaavan pyynnön kazakstanilaisviranomaisille. Valkoisen talon tiedottaja Jen Psaki sanoi keskiviikkona, että Yhdysvaltain mukaan mielenosoittajilla tulisi olla oikeus ilmaista itseään rauhanomaisesti.
Lisäksi Psaki kiisti väitteet siitä, että Yhdysvallat olisi jotenkin mielenosoitusten taustalla ja kuvaili niitä hulluiksi venäläisväitteiksi.
– (Väitteet ovat) täysin vääriä ja selvästi osa Venäjän tavanomaista disinformaatiostrategiaa, Psaki sanoi.
Venäjän ulkoministeriö on puolestaan kehottanut ihmisiä Kazakstanissa rauhanomaiseen ratkaisuun vuoropuhelun kautta. Ministeriön tiedotteessa todettiin Venäjän tukevan ongelmien ratkaisemista lakien puitteissa, ei niitä rikkomalla ja kaduilla mellakoimalla.
Ulkoministeriö kertoi seuraavansa tarkkaan tilanteen kehittymistä veljellisessä naapurimaassa, joka on Venäjän strateginen kumppani.
– Toivomme tilanteen normalisoituvan mahdollisimman pian, Venäjän ulkoministeriö totesi keskiviikkona.
Tutkija: "Kyse ei tietenkään ole vain kaasusta"
Levottomuudet alkoivat Mangistaun alueella Länsi-Kazakstanissa nestekaasun paikallisten hintojen noustua. Tuhannet mieltään osoittavat olivat vaatineet hallituksen eroa.
Keski-Aasian maihin perehtynyt tutkija Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista kertoo, että nestekaasun hinnannousu oli pelkkä sytyke maassa puhjenneille levottomuuksille.
– Kyse ei tietenkään ole vain kaasusta, vaan pinnan alla on kuplinut jo pidempään tyytymättömyyttä. Mielenosoittajien mielestä Kazakstanin poliittinen järjestelmä ei toimi.
Hinnannousu tapahtui kuluttajille yllätyksenä, mutta oli osa hallinnon suunniteltua siirtymää markkinahinnoiteltuun nestekaasuun. Kaasun hinnannousu kuitenkin kuumensi tunteita, sillä maan länsiosissa ollaan riippuvaisia edullisesta nestekaasusta ajoneuvojen pääpolttoaineena.
Sittemmin presidentti Tokajev tuli mielenosoittajien vaatimuksia vastaan ja nestekaasun hintaa päätettiin laskea mielenosoittajien vaatimusten mukaisesti. Tokajev myös väläytti, että kaikista köyhimpiä voitaisiin tukea erilaisin toimin. Tämä ei kuitenkaan ole riittänyt rauhoittamaan levottomuuksia.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International arvioi keskiviikkona, että mielenosoitukset johtuivat kansalaisten perusoikeuksien laajamittaisesta rikkomisesta.
Hallituksen eroaminen ei välttämättä riitä
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Silvan ei anna suurta painoarvoa hallituksen keskiviikkoiselle erolle. Hänen mukaansa kynnys hallituksen hajottamiseen on Kazakstanissa matalampi kuin monessa muussa maassa.
– Hallituksen eroaminen ei tarkoita, että ministerien poliittinen ura olisi ohi, vaan että heidät siirretään toisiin tehtäviin. Siksi ihmisille ei välttämättä riitä se, että hallitus eroaa, koska näin on tapahtunut aiemminkin, eikä se ole muuttanut mitään.
Silvanin mukaan mielenosoittajat ovat avoimesti ilmaisseet vaatimuksensa valita edustajansa vapailla vaaleilla.
Kazakstan on autoritaarinen valtio, jossa vaalit ovat tiukasti kontrolloituja. Maata pitkään hallinneen presidentin Nursultan Nazarbajevin valtakausi ehti kestää 30 vuotta, ennen kuin tämä ilmoitti yllättäen vuonna 2019 eroavansa tehtävästä.
Nykyinen presidentti lupaili valtaan noustessaan monenlaisia uudistuksia, joita ei kuitenkaan ole lunastanut.
Silvan uskoo Kazakstanin johdon jatkavan levottomuuksien suitsemista vastedeskin kepillä ja porkkanalla. Maan johdolta tullee lisää myönnytyksiä mielenosoittajien vaatimuksille, mutta samalla itse mielenosoitukset tuomitaan kovalla kädellä.
– Vaikka protestit laantuisivat, taustalla vaikuttava epäoikeudenmukaisuuden kokemus ei poistu ilman aitoja muutoksia, tutkija sanoo.
