Suomen saldona 22-vuotiaiden EM-kilpailuista oli Jussi Kanervon hopea 400 metrin aidoissa ja 12 pistesijaa. Terävin kärki olisi voinut suoriutua kenties hiukan paremmin, mutta tason laajuus ilahdutti.
Kakkostilan lisäksi tuli yksi nelostila, yksi viides sija, kolme kuutossijaa, neljä seitsemättä sijaa ja kolme kahdeksatta. Kun joku kysyi kommenttiketjussa, koska nämä hehkutetut nuoret urheilijat ovat aikuisten huipulla, niin vastaan, etten tiedä. Osa on ehkä joskus, osa ei varmuudella koskaan. Juuri tähän pisteeseen vielä päästään niin sanotusti järjestelmästä huolimatta. Moni asuu yhä kotona ja vanhemmat sponsoroivat. Kun itsenäistytään, pitäisi tienata. Ja harjoitella samaan aikaan. Se on hankala yhtälö. Joku osaa sen ratkaista onnistuneesti ja nousee huipulle. Liian moni jää matkalle. Se on kuitenkin selvää, että mitä enemmän on näitä nuorten arvokisojen pistesijaurheilijoita, sitä suurempi todennäköisyys, että heistä yhä useampi onnistuu. Siksi heitäkin kannattaa hehkuttaa näin kerran vuodessa, kun siihen on tilaisuus. Muutoin suurin osa näistäkin urheilijoista saa urheilla koko vuoden tyystin pimennossa medialta.
Kanervon huima juoksu
Jussi Kanervo aloitti 400 metrin aitafinaalin hurjan kovaa. Vauhti kesti upeasti loppuun saakka ja tuloksena oli hopeamitali huiman ajan 48,84 juosseen Puolan Patryk Dobekin vanavedessä. Kanervo paransi ennätystään pari kymmenystä aikaan 49,66. Melko uskomaton juttu, kun kuukausi sitten Kanervo vielä päätteli raskasta Yhdysvaltain kilpailukauttaan NCAA-finaaleissa. Loistava suoritus. Oskari Mörö jäi tiukassa pronssitaistelussa kuudenneksi ajalla 50,27. Pronssin nappasi yllättäen Tanskan Nicolai Hartling ajalla 50,02. Hän paransi ennätystään yli sekunnin.
Elmo Savola – nimi mieleen
Vasta 20-vuotias Elmo Savola jatkoi aamutuimaan uskomatonta ottelutahtiaan, hän juoksi 110 metrin aidat 14,51 parantaen ennätystään neljä kymmenystä. Juuso Hassikin teki kauden parhaansa 14,95. Kiekko heitettiin haastavissa olissa vesisateessa. Suomalaiset hallitsivat hienosti hermonsa ja molemmat tekivät parhaansa viimeisellä heitolla aivan ennätyksiensä pintaan: Hassi 40,45 ja Savola 37,37.
Ennen seiväskilpailua sade onneksi taukosi ja se päästiin hyppäämään hyvissä oloissa. Juuso Hassi taisteli hienosti viimeisellään yli 440 ja onnistui lähes heti perään ylittämään 450. Se jäi molempien suomalaisten tulokseksi. 450 on 15 senttiä enemmän kuin Hassin ennätyssarjassa ja 10 senttiä vähemmän kuin Savolalla omassa ennätyssarjassaan. Keihäässä Savola heitti 62,96 ja paransi jälleen ennätystään, Hassin 59,31 oli hänelle kauden paras. Ennen päätösmatkaa molemmat olivat hienosti ennätystahdissa. Ja kuin kruununa uskomattoman hienolle ottelulleen Savola kiristi 1500 metrin viimeisen kierroksen hienosti ja juoksi ennätyksensä 4.48,17. Hassi oli kolme sekuntia parempi. Loppupisteissä Savola oli seitsemäs pisteillä 7743 ja Hassi yhdeksäs 7621. Savola paransi ennätystään uskomattomat 432 pistettä! Hassin ennätyspisteet kirjataan nyt 7621. Hienot ottelut molemmilta, mutta etenkin Savolan venyminen oli jotakin lähes käsittämätöntä.
Kolmiloikkaajilta tasaiset suoritukset
Kolmiloikkafinaalissa oli mukana kolme suomalaista. Simo Lipsasen 16,01 riitti seitsemäntenä viimeiselle kolmelle kierrokselle, Kristian Pullin 15,84 oikeutti tänään yhdeksänteen sijaan ja 15,64 hypännyt Tuomas Kaukolahti oli kymmenes. Lipsanen paransi vielä sentin viidennellään ja sijoitus oli seitsemäs. Mitaliin olisi vaadittu 16,46 ja venäläisvoittaja Dmitri Chizhikov ryki peräti 17,05.
Esteissä eilen neljänneksi juossut Camilla Richardsson oli tänään mukana 5000 metrillä. Hän paransi ennätystään peräti 19 sekuntia ja oli yhdeksäs ajalla 15.57,95. Kova juoksu siihen nähden, että alla oli jo esteissä kaksi kilpailua.
Keihäänheitossa kriisi
Suomen ainoa mieskeihäänheittäjä kisoissa oli Joni Karvinen. Hän oli finaalin kahdeksas tuloksella 74,10. Yhdenkin sijan parantaminen olisi vaatinut omaa ennätystä metrillä. Mitaliin olisi vaadittu yli 80-metrinen ja viitossijaankin Karvisen olisi pitänyt parantaa neljä metriä ennätystään. Se ei ole hänen vikansa, mutta kyllä tässä kohtaa on pakko kysyä, miten tällainen voi olla mahdollista keihäänheiton mekassa? Ainakin jos tästä ikäluokasta puhutaan, se mekka sijaitsee Saksassa. He ottivat sijat 3, 4 ja 5, heikoinkin heistä heitti 79,31. Tällaisesta junioritasosta me suomalaiset voimme vain haaveilla.
Kuulakarsinnassa Timo Kööpikkä työnsi mainiosti 17,80 vain 12 sentin päähän ennätyksestään, mutta putosi harmittavasti ensimmäisenä miehenä finaalista, mihin olisi riittänyt 18,05.
Heini Järventausta lähti kiekkokarsintaan koko porukan toiseksi heikoimmalla tuloksella, heitti ennätyksensä karsinnassa, ja finaalissakin vielä hyvin lähelle sitä sijoittuen hienosti kahdeksanneksi. Juuri tällaiset venymiset ovat aina erittäin tervetulleita.
Sini Lällä oli korkeuden yhdeksäs tuloksella 181. Ei hänenkään pitänyt tilastojen valossa finaalissa olla, mutta oli kuitenkin.
Raskaita pettymyksiä
Raskaita pettymyksiäkin päätöspäivään mahtui. Kuulamörssäri Arttu Kangas oli yksi Suomen suurimmista mitalitoivoista Tallinnassa, mutta kehnosti kävi. Finaalissa kaksi yliastuttua ja kolmannella vaatimaton 18,27, mikä ei riittänyt kolmelle viimeiselle kierrokselle. Voittotulos oli tänään 19,35, minkä pitäisi olla Kankaalle arkipäiväinen tönäisy. Suomalaisen sijoitus oli tänään yhdeksäs. Suuren suuri pettymys, mutta näitä on joka ikisen tulevan mestarin tie täynnä.
Naisten pikaviestissä Milja Thureson juoksi avausosuuden, mutta kapula putosi ensimmäisessä vaihdossa Anna Julinin kanssa ja tuloksena oli diskaus. Heti perään miesten ennalta kova joukkue Elmo Lakka, Otto Ahlfors, Samuli Samuelsson, Roope Saarinen koki saman kohtalon toisessa vaihdossa, joka meni pitkäksi. Harmi, sillä olisi ollut todella mielenkiintoista nähdä, kuinka kovaa tuolla joukkueella olisi juostu. Mitalisaumakin olisi ollut olemassa, mutta toki viestijuoksuun kuuluu aina olennaisena osana kapulan kulkeminen maaliin asti. Viestipronssin vei lopulta Venäjä ajalla 39,45, joten Suomen miehiltä olisi vaadittu 22-vuotiaiden SE pronssiinkin.
Lue Lex Hollon kaikki blogit täältä