Lähi-idän entinen mallimaa Libanon on hyvää vauhtia matkalla romahtaneeksi valtioksi, ellei jo ole sellainen. Vuosi sitten maan pääkaupunkia Beirutia ravisteli yli 200 kuolonuhria ja tuhansia loukkaantuneita vaatinut valtava räjähdys.
Räjähdystä seuranneen vuoden aikana Libanon on mennyt alaspäin vauhtia, jota on kuvattu vapaaksi pudotukseksi. Maan valuutta on menettänyt arvonsa käytännössä kokonaan, talous on supistunut ainakin 40 prosenttia ja yli puolet väestöstä on jo todennäköisesti pudonnut köyhyysrajan alapuolelle. Palkat ja säästöt ovat menettäneet arvonsa.
Maailmanpankki on kuvannut Libanonin talousromahdusta yhdeksi pahimmista maailmassa sitten 1800-luvun puolivälin.
– Tällainen raju ja nopea supistuminen liittyy yleensä konflikteihin ja sotaan, Maailmanpankki totesi kesäkuun raportissaan.
Libanonin hallitus erosi räjähdyksen jälkeen, eikä uutta ole tähän mennessä saatu muodostettua. Tällä viikolla mahdottomana pidettyyn tehtävään ryhtyi aiemminkin pääministerinä toiminut Najib Mikati.
Miljardööri yrittää koota hallituksen
Muun muassa Yhdysvallat ja EU ovat kehottaneet Mikatia muodostamaan maalleen pian toimintakykyisen hallituksen, ja Mikati on lupaillut näin tekevänsä.
Moni ei kuitenkaan usko hänen tässä onnistuvan, koska Libanonissa valta on perinteisesti jakautunut poliittisuskonnollisten blokkien kesken: perustuslain mukaan presidentin on oltava maroniittikristitty, parlamentin puhemiehen shiiamuslimi ja pääministerin sunnimuslimi.
Ironista kyllä, rutiköyhälle Libanonille muodostaa hallitusta maan rikkain mies. Forbesin arvio Mikatin omaisuudesta on yli kaksi miljardia euroa. Monen mielestä hänessä ruumiillistuu Libanonia riivaava eliitin korruptio ja oman edun tavoittelu.
Lue myös: Suomi lähettää koronatukea Intiaan, Afganistaniin, Libanoniin ja Nigeriin
Hallituksen syntymiselle olisi huutava tarve, sillä Libanon kaipaa kipeästi ulkomaista apua, mutta maassa ei ole tähän saakka ollut halua tai kykyä toteuttaa avun ehdoksi asetettuja uudistuksia.
Aktiivisin asiassa on toistaiseksi ollut entinen siirtomaaisäntä Ranska, joka järjestää Libanon-avustuskokouksen ensi keskiviikkona, Beirutin räjähdyksen vuosipäivänä.
Vesihuoltokin uhkaa romahtaa
Neljäntenä elokuuta 2020 sattunut valtava räjähdys kiinnitti koko maailman huomion hetkeksi Libanoniin. Shady Rizk kuvasi satamassa savuavaa varastoa parvekkeeltaan, kun puutteellisesti varastoitu satojen tonnien lannoitemateriaali räjähti.
Rizkiin iskeytyi satoja lasinsirpaleita, joita poistetaan yhä hänen kehostaan. Rizk kertoo räjähdyksen vuosipäivän lähestymisen nostavan vihaa siitä, ettei ketään ole rangaistu väärinkäytöksistä.
– Tekisi mieli rikkoa paikkoja, lähteä kaduille protestoimaan, heittää polttopulloja, sytyttää tulipalo – mitä tahansa, jotta viha pääsisi ulos, Rizk kuvailee tuntojaan AFP:lle.
Libanonissa on pulaa kaikesta: polttoaineen vähyys on johtanut siihen, että sähkönjakelu toimii ehkä vain pari tuntia päivässä.
YK:n lastenjärjestö Unicef puolestaan varoitti viime viikolla, että maan vesihuoltoa uhkaa romahdus lähiaikoina. Jopa 70 prosenttia maan väestöstä – noin neljä miljoonaa ihmistä – on vaarassa jäädä vaille puhdasta vettä, YK arvioi.
Libanonin tilannetta kärjistää entisestään se, että maan asukkaista noin viidesosa on tällä hetkellä pakolaisia Syyriasta. Heillä menee, jos mahdollista, vieläkin huonommin kuin libanonilaisilla.