Liettuan puolustusministeri Dovile Šakaliene toivoo myös Suomen vetäytyvän miinakieltosopimuksesta.
Jos lähialueen Nato-mailla olisi yhtenäinen linja miinakysymyksessä, ne voisivat varmistaa, että lainsäädäntö ei aseta esteitä puolustusyhteistyölle, Liettuan puolustusministeri sanoo MTV Uutisille.
Suomen tapaan myös Baltiassa ja Puolassa on keskusteltu siitä, pitäisikö maiden erota jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Liettua aloitti tammikuussa neuvottelut liittolaisten kanssa valmistellakseen sopimuksesta vetäytymistä.
Puolustusministeri Dovile Šakaliene kertoo, että Liettua toivoo myös Suomen vetäytyvän sopimuksesta.
Suomen puolustusministerin Antti Häkkäsen mukaan Suomi päättää itsenäisesti kantansa jalkaväkimiinojen palauttamiseen. Yhteistyötä voidaan kuitenkin tehdä, jos Suomi päättää palauttaa jalkaväkimiinat. Puolustusvoimien selvitys jalkaväkimiinojen tarpeellisuudesta valmistuu Häkkäsen mukaan lähiviikkoina tai kuukausina.
– Liettuasta ja Puolastakin on tullut toiveita, että arviointia tehtäisiin yhdessä. Vastauksemme muille puolustusministerille on ollut vielä tässä vaiheessa se, että arvioimme Suomen omasta maantieteestä ja puolustustarpeesta lähtien jalkaväkimiinojen soveltuvuutta nimenomaan Suomen maastoon ja puolustukseen, Häkkänen sanoo.
Yksimielisyys tärkeää
Šakalienen johtama ministeriö on korostanut, että olisi tärkeää muodostaa asiasta yksimielinen näkemys Baltian maiden, Puolan, Suomen ja Ruotsin kesken.
– Jos koko alue tekisi yksimielisen päätöksen jalkaväkimiinoista tai muista puolustuksen keinoista, siitä olisi etua. Lähettäisimme selvän viestin, että Venäjän naapurimaat käyttävät kaikkia keinoja estääkseen Venäjän tunkeutumisen alueelle. Toiseksi se yksinkertaistaisi yhteistyössä toimimista. Se varmistaisi, ettei eteen tule lainsäädännöllisiä esteitä, Šakaliene sanoo.
Ministerin mainitsemat lakiesteet tekevät Ottawan sopimuksen jättämisestä monimutkaista. Reilut kaksi vuotta sitten Viron puolustusministeriö totesi, että sopimuksesta irtautuminen voisi heikentää puolustuskykyä. Jos osa liittolaisista käyttäisi jalkaväkimiinoja ja osa olisi sitoutunut miinakieltosopimukseen, lait rajoittaisivat puolustusyhteistyötä.
Liettua keskustelee miinakysymyksestä kaikkien niiden liittolaisten kanssa, jotka mahdollisesti lähettävät alueelle joukkoja. Šakaliene kertoo, että liittolaiset eivät ole esittäneet vahvoja vastalauseita Liettuan suunnitelmille.
Puola seuraa Liettuan esimerkkiä
Onko Liettuan lähtö Ottawan sopimuksesta jo kirkossa kuulutettu? Ministeri kommentoi varovasti.
– Toivomme alueellista päätöstä mahdollisimman pian ja sen jälkeen annan varman vastauksen.
Šakaliene näkee, että asiassa voi tapahtua edistystä nopealla aikataululla.
– Olen iloinen, että puolalaiset kollegat seuraavat nyt liettualaisten esimerkkiä, hän mainitsee. Puolan pääministeri Donald Tusk ilmoitti viime viikolla, että hän kannattaa Puolan eroa Ottawan sopimuksesta ja mahdollisesti myös rypäleaseiden kieltosopimuksesta. Liettua irtautui rypäleaseiden kieltosopimuksesta jo viime viikolla.
Vaikutuksia ympäri maailmaa
Nyt tehtävillä miinapäätöksillä voi olla vaikutuksia ympäri maailmaa. Puolan kansainvälisten suhteiden instituutti PISM julkaisi vuosi sitten analyysin, jonka mukaan Ottawan sopimuksesta irtautuminen voi muodostaa ennakkotapauksen, joka lisää miinojen käyttöä esimerkiksi Afrikassa.
Liettuan naapurimaassa Latviassa käytiin vuosi sitten paljon keskustelua jalkaväkimiinoista. Tuolloin Latvian puolustusvoimat vastustivat Ottawan sopimuksesta vetäytymistä. Perusteena oli muun muassa se, että miinakenttien valvonta vaatisi paljon resursseja.
Liettuassa puolustusvoimilla on Šakalienen mukaan selkeä näkemys, että jalkaväkimiinat ovat tärkeä lisä työkalupakkiin.
– Jalkaväkimiinat ovat tehokkaita taistelukentällä. Venäjä käyttää niitä suuria määriä. Ne ovat halpoja ja niitä on helppo valmistaa. Tietyissä taisteluiden olosuhteissa ne ovat tehokas tapa pysäyttää pieniä joukkoja, jotka yrittävät tunkeutua alueelle, hän luettelee.
– Haluamme lähettää selkeän strategisen viestin, että käytämme kaikkia tarpeellisia keinoja rajojemme suojelemiseksi, jotta Venäjä ei tunkeudu maahan uudelleen. Venäjä on miehittänyt meitä kahdesti, Venäjän imperiumin ja Neuvostoliiton aikaan. Emme anna sen tapahtua kolmatta kertaa, Šakaliene sanoo.
Puolustusministeri taustoittaa liettualaisten motiiveja henkilökohtaisella esimerkillä.
– Tulen itse perheestä, joka oli Venäjän vainon kohteena. Perheeni jäseniä vangittiin, kidutettiin, murhattiin ja karkotettiin Siperiaan. Äitini syntyi Siperiassa ja hädin tuskin selvisi sieltä hengissä.