Analyysi: Jalkaväkimiinat eivät ehkä maksa paljon, mutta muut puolustusmenot ovat pommi

OMA armeija varusmies kertausharjoitus
Tulevina vuosina parannetaan erityisesti maavoimien kykyä.
Julkaistu 02.04.2025 06:16
Toimittajan kuva

Ossi Rajala

ossi.rajala@mtv.fi

@OssiRajala

Kolmen miljardin euron lisäys puolustusmenoihin on suuri summa, jolla on vaikutuksensa valtion talouteen. Tämän laskun löytää edestään myös seuraava hallitus, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.

Jalkaväkimiinojen saaman huomion alle uhkaa jäädä mahdollisesti suurempi muutos. Hallitus kertoi tiistaina miinapäätöksen yhteydessä, että puolustusmenoja nostetaan kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.

Kaikki ovat todennäköisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) kanssa samaa mieltä siitä, että velkaisen Suomi-talouden kannalta puhutaan ”valtavasta” satsauksesta.

Vastalauseita puolustusmenojen lisäämiselle ei kuitenkaan ole juuri kuulunut. Ainakaan vielä. Venäjän naapurissa ei taida tänä päivänä olla sellaista vaihtoehtoa, ettei uusia aseita ostettaisi. Ja hyvät aseet ovat todella kalliita.

Jalkaväkimiinat ovat tosin ilmeisesti melko kustannustehokkaita, mutta monet muut järjestelmät maksavat miljoonia.

Seuraavakin hallitus jakaa lähinnä niukkuutta

Suomi siis säästää muista palveluistaan miljardeja voidakseen samalla ostaa aseita miljardeilla. Leikkurissa on jo lähes kaikkea muuta kuin turvallisuutta: sosiaaliturvaa, liikennehankkeita, kulttuuria, luonnonsuojelua.

Seuraavalla hallituksella on aika vähän rahaa jaettavana muualle, jos ja kun tästä kolmen miljardin puolustusrahasta pidetään kiinni yhdessä julkisen talouden tasapainotuksen kanssa.

Suurille vaalilupauksille ei taida olla seuraavissa eduskuntavaaleissa katetta, ellei ehdota samalla mittavia verojen korotuksia. Toistaiseksi on arvioitu, että myös seuraava hallitus joutuu etsimään sopeutuskohteita miljardien eurojen edestä, jos valtion talous halutaan tasapainoon.

Toivottavasti talouskasvu helpottaa julkisen talouden tilaa, mutta seuraavakin hallitus jakaa siis lähinnä niukkuutta. Puolustusvoimia, Rajavartiolaitosta ja poliisia lukuun ottamatta.

Puolustusmenot nyt noin 6,5 miljardia

Puolustusministeriön talousarvio tälle vuodelle on yhteensä 6,5 miljardia euroa, mikä on ennakkoarvioiden mukaan noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Viime vuodesta puolustusbudjetti kasvoi yli 500 miljoonaa euroa ja kasvu jatkuu siis tulevinakin vuosina kovana.

Nato-jäsenyys ei aiheuta tässä kokonaisuudessa valtavaa laskua. Nato-jäsenyydestä koituu tänä vuonna noin 158 miljoonan euron kustannus. Suuri osa tästä rahasta kohdistuu Naton läsnäolon mahdollistamiseen Suomessa.

Vertailun vuoksi Puolustusvoimien henkilöstön palkat maksavat noin 870 miljoonaa euroa ja kiinteistömenot ovat noin 348 miljoonaa euroa. 

Lue myös:

Miten syntyi arvio siitä, ettei jalkaväkimiinoja enää tarvittaisi? Jarmo Lindberg vastaa

Kommentti: Jalkaväkimiinojen jättämä aukko Suomen puolustuksessa oli täydellisesti tukittu – kunnes ei enää ollutkaan

Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta – puolustusmenot nostetaan vähintään 3 prosenttiin bkt:sta

MTV Uutisten tieto: Orpo kutsunut puolueet koolle keskustelemaan muun muassa jalkaväkimiinoista

Puolustusselonteko: Venäjä on uhka pitkään tulevaisuudessa

Tuoreimmat aiheesta

Politiikka