Lievien dopingrikosten määrä lähes kolminkertaistui – "Valtaosa muita kuin bodareita tai urheilijoita"

Suomessa aineita käytetään kuitenkin Pohjoismaisesti vielä vähän, sillä anabolisia steroideja on kokeillut vain 0,8 prosenttia väestöstä.

Hieman yli kaksi prosenttia Pohjoismaiden asukkaista on kokeillut anabolisia steroideja ainakin kerran elämässään. Yleisimpiä aineet ovat Ruotsissa, jossa 4,4 prosenttia asukkaista on aineita kokeillut. Norjassa osuus on 2,4 prosenttia.

Käytön yleisyyttä tutkinut Dominic Sagoen norjalaisesta Bergenin yliopistosta vaatii Pohjoismaita tunnustamaan anabolisten steroidien käytön kansanterveysongelmana. Sagoen artikkeli julkaistiin pohjoismaista päihdepolitiikkaa käsittelevän Nordic Studies on Alcohol and Drugs -lehden sivuilla.

Aiemmin on selvitetty, että 3,3 prosenttia maailman väestöstä on käyttänyt anabolisia steroideja ainakin kerran. Miehistä aineita on käyttänyt 6,4 prosenttia väestöstä, naisista 1,6 prosenttia. Käyttö on yleisintä Lähi-idässä, ollen seuraavaksi yleisintä Etelä-Amerikassa ja Euroopassa.

Jopa poliisit käyttävät dopingaineita

Anaboliset steroidit

Vuosien ajan käytetyimpiä lihasvoimaa ja -massaa lisääviä sekä suorituskykyä parantavia aineita ovat olleet anaboliset androgeeniset steroidit.

Anaboliset steroidit lisäävät lihasvoimaa ja aiheuttavat esimerkiksi äänen madaltumista ja kiihdyttää kasvojen alueen karvoitusta.

Lihasvoimaa kasvattava vaikutus perustuu siihen, että steroidit lisäävät solun proteiinituotantoa, mikä vähentää kehon rasvakertymää ja lisää lihasvoimaa.

Rikollisuustilanne 2014 tilaston mukaan suositut dopingaineet ovat olleet anabolisia steroideja, sisältäen yleensä metandienoli- ja nandroloni-nimisiä aineita sekä testosteronia.

Artikkelin mukaan vielä 1960- ja 1970-luvuilla anabolisia steroideja käyttivät lähinnä huippu-urheilijat ja kehonrakentajat, jotka halusivat suuremmat lihakset ja parempia urheilutuloksia. Viimeisten vuosikymmenien aikana käyttö on kuitenkin levinnyt urheilun maailmasta myös kuntoliikkujien pariin.

Anabolisten steroidien käyttö ei myöskään rajoitu urheiluyhteyksiin, vaan niitä käytetään myös työelämässä. Esimerkiksi poliisit, sotilaat ja ovimiehet pyrkivät aineilla kasvattamaan lihasvoimaansa.

Tämän lisäksi käyttöä esiintyy merkillepantavan paljon huumeiden käyttäjillä ja niillä, joilla on rikollinen menneisyys. Artikkelin mukaan anabolisten steroidien ja aggressiivisen käyttäytymisen sekä rikollisuuden yhteys on osoitettu myös useissa ruotsalaisissa väestö- ja vankilatutkimuksissa.

Kehoihanne ajaa steroidien pariin

Artikkelin mukaan yksi merkittävä syy steroidien käytön yleistymiseen on vallalla oleva täydellisen kehon ihanne. Anaboliset steroidit nähdään helppona tapana fyysisesti ja seksuaalisesti haluttavan ulkomuodon saavuttamiseksi.

Anabolisten steroideja voidaan käyttää myös psyykkisistä syistä. Steroideja voidaan käyttää itseluottamuksen ja keskittymiskyvyn parantamiseksi tai esimerkiksi masennuksen torjumiseksi.

Tulli: Vain pieni osa bodareita

Käytöllä haittavaikutuksia

Vaikka osa käyttäjistä pitää steroidien vaikutuksia myönteisinä, voi niiden pitkäaikaisesta käytöstä seurata monia haittavaikutuksia. Haittavaikutuksia ovat esimerkiksi korkea verenpaine, sydänvaivat, iho-ongelmat, maksavauriot ja nuorilla luuston kasvuhäiriöt.

Käyttäjät voivat muuttua väkivaltaisiksi tai aggressiivisiksi, minkä lisäksi dopingaineista voi tulla riippuvaiseksi. Ongelmia aiheuttaa myös anabolisten steroidien yhdistäminen muihin aineisiin, kuten alkoholiin, kasvuhormoneihin, efedriiniin, kokaiiniin tai nesteenpoistolääkkeisiin.

Anabolis-androgeeniset steroidit vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin. Miehillä vaikutuksia ovat muun muassa siittiökato, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja rintojen kasvu. Naisilla taas käyttö voi johtaa äänen madaltumiseen, rintojen pienenemiseen, kasvojen karvoituksen lisääntymiseen, kuukautishäiriöihin ja klitoriksen suurenemiseen.

Sekä toivotut että epätoivotut vaikutukset riippuvat annostuskoosta. Pitkäaikaisesta käytöstä on suuremmat vaikutukset, mutta samalla kasvaa haittavaikutusten riski.

Suomen dopingrikoksista valtaosan tutkii Tulli. Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen vahvistaa, että ulkonäkösyyt vaikuttavat olevan merkittävä syy erilaisten dopingaineiden hankintaan.

– Meillä kiinnijääneistä valtaosa on muuta kuin kehonrakentaja- tai urheilijaporukkaa. Kiinni jää muun muassa keski-ikäistä väestöä: esimerkiksi kasvuhormonit maksavat niin paljon, ettei pienituloisilla ole niihin varaa, Sinkkonen kertoo.

Hänen mukaansa tämä selittää myös pitkän aikavälin dopingrikosten kasvun. Kehonrakentaja- ja urheilijaporukoiden koko pysyy tasaisena, ja kasvu tapahtuu muissa ryhmissä.

Rikosten lisääntymisen myötä myös takavarikoitujen käyttöannosten ja niiden yhteenlaskettu arvo kasvanut. Lievien rikosten määrä viittaa henkilökohtaiseen käyttöön. 

– Kaikessa salakuljettamisessa on nyt niin, että maahan tuodaan joko pieniä määriä yksityiskäyttöön, tai sitten ammattilaiset tuovat todella suuria satseja. Välivaiheen määrät puuttuvat, Sinkkonen kertoo.