Pikaluistelija Pekka Koskela luisteli perjantaina Pyeongchangissa uransa viimeisen kilpailun. Hän oli 1000 metrillä viimeinen eli 36:s.
Koskela kuvaili viimeistä kisaansa tunteikkaana.
– Se oli tunteikas hetki. Kyyneltä tuli vähän isommankin miehen silmäkulmaan, Koskela tunnusti MTV Sportille.
– Yritin tietysti ajatukset kasassa ennen starttia ja nämä kaikki päivät tässä, mutta sitten kun maaliin tulin, niin yleisöön katsoessa alkoi näkyä kaikkia kasvoja, jotka ovat sekä voiton että surun hetkinä urheilun tiimoilta olleet mielessä, hän jatkaa.
Koskelan mukaan kisa oli "hyvin mahdollisesti" hänen viimeisensä. Haastatteluun hän saapui liikuttuneena. Tunteet olivat pinnassa.
– Haikeat fiilikset. Toisaalta energisoivaa meininkiä. Kyllä mulla kyyneleet valuivat poskia pitkin, kun tulin rappusia alas, Koskela kertoi tuntemuksistaan.
Koskelalle tuli maaliintulonsa jälkeen paljon muistikuvia uransa tähtihetkistä.
– Muistan läheisten ilmeet, kun ensimmäisen kerran voitin aikuisten arvokisamitalin. Muistikuvia tulee jostain tuolta. Ei ole helppoa, Koskela nieleskeli.
Pyeongchangissa Koskela luisteli sekä 500 metrin että 1000 metrin kisat. Kroppa antoi merkkejä, että ura olisi päättymässä.
– Kyllä nautin näistä viimeisistä päivistä. Mutta kun kävin jäällä, löi jalkaan suojakramppia. Muistin, että ai joo. Mähän olenkin jo eläkkeellä.
Koskela kertoi laittaneensa tonnillakin kaiken peliin, kun katsomossa oli valtiovallankin edustajia.
– Ajattelin, että ministerin edessä mennään täällä Koreassa. En olisi uskonut 2005, että mihin kaikkialle tässä pääsee ja mitä kaikkea tulee tehtyä, Koskela sanoi.
Kropassa tuntui kisan jälkeen tutulta.
– Tonni tekee aina sen saman, eli alavartalo on täynnä laktaatteja. Sama tuska tuntuu. Ei kuitenkaan ollut niin paha, mitä ajattelin.
Viimeisessä kisassaan Koskelalla oli päällään aluspaita, jossa luki Peketsu.
– On se tärkeä ja olympialaisissa. Tilasin 2003 tällaisen paidan internetistä ja nyt se on ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen päälläni. Se oli symbolinen juttu. Peketsu oli lempinimeni silloin ja muistan, miten tärkeää oli nuorella miehellä pärjätä. Meininki oli, että takaseinästä läpi, Koskela muisteli.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.