Miksi talvella on usein kovin pilvistä? Sääkoulun videolla MTV Uutisten meteorologi Pekka Pouta kertoo syyn ja tekee pikana talvipilviä hiilihappojäällä.
Talven pilvet syntyvät, kun lämpimämpi ilma jäähtyy. Kylmään ilmaan mahtuu vähemmän vesihöyryä kuin lämpimään ilmaan ja ylijäämä tiivistyy pilviksi.
– Tuuli tuo usein talvella Suomeen ilmaa Välimereltä tai Atlantin lämpimiltä vesiltä saakka. Matkalla ilma jäähtyy ja kosteus tiivistyy laajoiksi pilvialueiksi. Tällaisen sään vallitessa monesti tihuuttaa ja pilvet ovat niin paksuja, että päivisinkin tarvitsee valoja, kuvailee Pekka Pouta.
Toinen pilvien talvinen syntytapa on paikallaan jäähtyminen.
– Jos ei tuule, ilma jäähtyy, kunnes kosteus alkaa tiivistyä sumuiksi ja pilviksi. Koska talvella aurinko ei lämmitä, paikallaan oleva ilma aina lopulta jäähtyy synnyttäen pilven.
Talvet ovat meillä usein pilvisiä: tilastojen mukaan talvikuukaudesta jopa 16-20 päivää on täysin pilvistä. Kesän pilvet ovat erilaisia kuin talven harmaa pilvilautta.
– Perussääntö sään ennustajalle onkin: Talvella pitää aina löytää joku syy, miksi olisi selkeää. Kesällä pitää aina löytää syy, miksi olisi pilvistä, sanoo Pekka Pouta.
Sääkoulun videolla Pekka Pouta tekee pikapilviä hiilihappojäällä ja kertoo talven pilvistä sekä talven ja kesän pilvien eroista. Katso videolta, mikä on meteorologille kevään ensimmäinen merkki!
Pilvinen talvipäivä Laukaassa 23. helmikuuta 2016. Kuva: Maarit Siitonen
Katso ylhäältä videolta MTV Uutisten meteorologien Liisa Rintaniemen ja Pekka Poudan sääkoulun kahdestoista osa. Aiemmat sääkoulun jaksot löydät täältä.
Sääkoulun kuvaus ja editointi: Ville Ristolainen
Toimittajat: Karita Kontula-Sokka ja Pertti Nyberg
Huom! Hiilihappojäätä ei saa käsitellä ilman suojakäsineitä. Suora ihokosketus voi aiheuttaa vaikeita paleltumisvammoja. Hiilihappojäätä ei saa käyttää kellareissa tai ahtaissa tuulettamattomissa tiloissa. Jos hiilidioksidin määrä huoneilmassa kasvaa suureksi, voi syntyä hapenpuutetta ja tukehtumisvaara, sillä hiilidioksidi syrjäyttää happea. Hiilidioksidi on ilmaa raskaampaa, siksi sen pitoisuudet ovat suurimmat kaikkein alimmissa paikoissa. Lähde: Espoon Kaasumestarit