Avaa ikkuna tai mene parvekkeelle. Hiljenny ja kuuntele. Linnunlaulua.
Se kuuluu paremmin, koska kaupungin normaali häly on vaimentunut. Moniäänistyvä keväinen viserryskonsertti kuuluu ehkä paremmin myös siksi, että linnut reagoivat uuteen tilanteeseen, ja ovat alkaneet laulaa pontevammin.
Ei liene kaupunkia, Pariin kaltaista metropolia tai Helsingin kaltaista puolen miljoonan asukkaan asutusta, jonka keskusta ja laitakaupungitkin ovat vaimenneet autoista. Julkista liikennettäkin on vähemmän, puhumattakaan ihmistenäänistä ja muusta kaupungin arkihälystä.
– Lukuisat tutkimukset Yhdysvalloissa ja Euroopassa osoittavat, että linnut reagoivat ihmisen tuottamaan hälyyn kutistamalla omaa laulamistaan. Joissakin tapauksissa ne jopa muuttavat laulujensa taajuutta.
– Ja voi hyvin sanoa, että nyt kun lintujen kokema häly on laskenut paljon ne todennäköisesti ovat laulamisessaan pontevampia kuin olisivat muuten, sanoo ornitologi John Weaver Fitzpatrick, joka johtaa Cornellin yliopiston ornitologian laboratoriota Ithacassa New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa.
Weaver Fitzpatrick kertoo uutistoimisto Reutersille, että heidän laboratorionsa lintuihin liittyviä kysymyksiä eri puolilta maailmaa. Hän kuvaa koronaviruksen aiheuttamaa tilannetta äänimaisemaan ja lintuihin liittyen ennennäkemättömäksi.
"Menossa maailmanlaajuinen koe"
– Tässä on nyt kirjaimellisesti menossa maailmanlaajuinen koe, ja ihmiset lähettävät meille tietojaan linnuista kaikkialta, mukaan lukien tiheimmin asutut kaupungit.
Koronaviruskaranteenit ja -sulut eivät kuitenkaan kestä ikuisesti. Mitä sen jälkeen tapahtuu? Laittavatko linnut taas sordiinolle baritonejaan, sopraanojaan, bassojaan, säksätyksiään, lurituksiaan ja rääkymisiään?
– Kun hälytasot ja kaikki muu toiminta kaduilla palaavat normaaliin, linnut palaavat entisiin tapoihinsa.
Ainakin lintujen ystävät saattavat malttaa odottaa, ennen kuin urbaani kohina ja syke palaavat.
Lintuja saattaa tulla lisää kaupunkeihin
– Riippuen siitä, kuinka pitkään me teemme etätöitä ja ylläpidämme sosiaalista etäisyyttä, ja liikumme vähän ulkona, saatamme hyvinkin nähdä kaupungeissa enemmän lintuja lisääntymässä kaupunki- ja esikaupunkioloissamme kuin mitä normaalisti, koska emme häiritse niitä.
Mutta koska ”koe” on ennennäkemätön ja voisi sanoa ainutlaatuinen, ja yhä jatkuu, tuloksia voimme vain odotella.
Liikkumisrajoitukset haittaavat myös lintutieteilijöiden työtä. Weaver Fitzpatrick itsekin nököttää neljän seinän sisällä Ithacassa maan koilliskolkassa. Hän olisi mieluusti noin puolitoista tuhatta kilometriä etelämpänä ja lämpimämmässä.
– Tavallisesti tähän aikaan vuodesta olisin Floridassa kartoittamassa siellä elävän uhanalaisen floridanpensasnärhen elinalueita.
Floridanpensasnärhi ja muita uhkaa kadota
Kaunisniminen sinivalkoinen varpuslintu ei ole ainoa uhanalainen siivekäs.
Lintujen määrä eri puolilla maailmaa on kutistunut. Esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa vuodesta 1970 lähtien 29 prosenttia, Science-lehti raportoi viime vuonna.
Jospa paljon tuskaa ja huolta monelle aiheuttava koronavirus saa meidät kuitenkin havahtumaan linnunlaulun kauneuteen ja herkkyyteen, ja siihen, että laulukirjan repertuaarikirjo ei ole itsestäänselvyys.