Viimeksi Suomen urheiluhistoriassa dopingista on kärynnyt Kaisa Varis. Vuoden 2008 tammikuussa kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU vahvisti Kaisa Variksen kärynneen Epo-hormonista. Varis ei ole myöntänyt dopingin käyttöä. Suomalainen urheiluhistoria tuntee monia muitakin tapauksia, joihin liittyy mitä erilaisempia selityksiä.
Seuraavassa on esitelty tunnetuimpia suomalaisia dopingkäryjä aikajärjestyksessä.
Tunnetuimpia suomalaisia dopingkäryjä:
Eero Mäntyranta 1972:
Maastohiihtäjälegenda Eero Mäntyranta kärysi amfetamiinista Rukan olympiakatsauksessa 1972. Mäntyranta oli ensimmäinen kärynnyt urheilija Suomessa testaustoiminnan aloittamisen jälkeen. Mäntyranta sai liitolta varoituksen, mutta sai kuitenkin osallistua Sapporon olympialaisiin.
Stig Wetzell 1974:
Jääkiekkomaalivahti Stig Wetzell antoi positiivisen dopingnäytteen MM-kotikisoissa 1974. Wetzellin näyte sisälsi jälkiä efedriinistä. Wetzellin käryn myötä Suomi tuomittiin hävinneeksi Tshekkoslovakialle 0-5 ja Leijonat menetti historian ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa.
Wetzellin kärystä on riittänyt mitä erilaisempia spekulaatioita vielä nykypäivänäkin, sillä testausolosuhteet olivat 1970-luvun puolivälissä varsin erilaiset kuin nykyään. Wetzellin käryä on selitetty muun muassa banaanin syönnillä ja purukumilla.
Martti Vainio 1984:
Kestävyysjuoksun moninkertainen arvokisamitalisti Martti Vainio kärähti Los Angelesin olympialaisissa 1984 anabolisista steroideista (methenoloni).
Los Angelesin käryyn liittyy yksi Suomen urheiluhistorian värikkäimmistä selityksistä. Vainio väitti aluksi, että hänen naapurinsa, talonmies Alpo Nyrönen oli pistänyt häneen vahingossa dopingainetta sisältävän ruiskun B-vitamiiniruiskun sijaan.
Vainio asetettiin aluksi dopingkäryn jälkeen elinikäiseen kilpailukieltoon, mutta myöhemmin panna lyheni puoleentoista vuoteen. Vainio osallistui vuonna 1987 Rooman MM-kisoihin, mutta keskeytti 10 000 metrillä.
Ennen Los Angelesin olympialaisia Vainio oli antanut positiivisen dopingnäytteen huhtikuussa 1984 Rotterdamin maratonilla, mutta käry salattiin.
Lahti 2001:
Suomen urheiluväki koki todella mustan helmikuun, kun Lahden isännöimissä maastohiihdon MM-kisoissa kävi joukkokäry. Kuusi suomalaishiihtäjää kärysi kisoissa verenohennuslääke Hemohesin käytöstä.
Kärynneet suomalaisurheilijat olivat Jari Isometsä, Janne Immonen, Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä, Milla Jauho (nyk. Saari) ja Virpi Kuitunen.
Isometsä kärähti ensimmäisenä ja hän yritti ottaa syyn yksin itselleen. Myös muut joukkuekaverit säestivät vieressä.
- Käyttämäni lääkkeen on minulle hankkinut toinen henkilö. En tiedä, mistä hän on sen saanut. Tämä juttu on täysin henkilökohtainen. Tähän ei liity mitään organisaatioita, kuten Hiihtoliittoa, Isometsä totesi.
- Luulen, että Jari on ollut jonkinlaisessa pakkosaumassa. Harmi, että hän joutui turvautumaan tuollaisiin konsteihin, Immonen puolestaan kommentoi Isometsän käryä.
Dopingongelman laajuus kuitenkin paljastui testaajien etevyyteen. Suomalaisten toiminta sai huvittaviakin piirteitä, kun esimerkiksi Immonen yritti välttää dopingtestin katkaisemalla sauvansa takaa-ajokilpailussa.
- Testaajat olivat etevämpiä, totesi päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö joukkokärystä 2001.
Kilpailukieltojen jälkeen ainoastaan Kuitunen pystyi palaamaan aivan maastohiihdon maailman terävimpään kärkeen.
Kaisa Varis 2003:
Kaisa Varis kärysi ensimmäisen kerran urallaan Italian Val Di Fiemmen MM-kisoissa. Varis sai kahden vuoden kilpailukiellon kilpailun ulkopuolisessa dopingtestissä antamastaan dopingnäytteestä. Näytteen todettiin sisältäneen Epo-hormonia.
Varis sijoittui Val di Fiemmen MM-kisoissa 4x5 km:llä toiseksi ja 30 km:n vapaalla kahdeksanneksi. Sijoitukset mitätöitiin käryn jälkeen ja Suomen naisten viestijoukkue jäi ilman mitalia.
Variksella oli Val di Fiemmessä ongelmia jo ennen kiinni jäämistään. Hän joutui jättämään kisojen avausmatkansa 15 km väliin veren liian korkean hemoglobiiniarvon (164) takia.
Ville Tiisanoja 2006:
Kuulantyöntäjä Ville Tiisanoja antoi vuoden 2006 aikana kolme positiivista dopingnäytettä, joissa oli sallitun rajan ylittäviä testosteronipitoisuuksia. Tiisanoja tunnusti itse dopingin käytön, eikä vaatinut B-näytteen analysointia.
- Dopingaineiden käyttöön minua motivoi halu nousta nopeasti takaisin kansainväliselle huipulle arvokilpailujen lähestyessä. Tuloksellisesti vaisun alkukesän jälkeen arvioin, ettei se olisi ollut mahdollista sallituin keinoin, ja tästä syystä sorruin käyttämään kiellettyjä aineita, Tiisanoja kertoi tiedotteessaan käryn jälkeen.
Tiisanojalle dopingkäry oli uran ensimmäinen. Hän sai varoituksen urheilun maineen vahingoittamisesta vuonna 2003, kun hänen ja kiekonheittäjä Timo Tompurin autosta löytyi edellisvuoden huhtikuussa Ranskan tullin tarkastuksessa Lyonin lähellä neljä ampullia testosteronia, 38 tablettia efedriiniä, 44 tablettia klenbuterolia ja 245 tablettia melatoniinia. Aineista kolme ensin mainittua ovat urheilussa kiellettyjä dopingaineita.
Tiisanojan ja Tompurin mukaan heillä ei ollut tietoa siitä, miten aineet olivat joutuneet Marbellasta harjoitusleirillä ostettuun autoon. SUL langetti Tiisanojalle runsaan puolen vuoden ja Tompurille yli kahdeksan kuukauden kilpailukiellot, jotka sittemmin muutettiin varoituksiksi Urheilun oikeusturvalautakunnan suosituksesta.
Tiisanojan paras arvokisasaavutus ulkoradoilla oli vuoden 2002 Münchenin EM-kisojen kuudes sija. Kuulantyöntäjä on ollut kolme kertaa MM-kisoissa kahdeksas.
Kaisa Varis 2008:
Kaisa Varis kärähti urallaan toisen kerran tammikuussa 2008, kun hänen Oberhofin maailmancupin osakilpailun yhteydessä antamastaan dopingnäytteestä löytyi kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBU:n mukaan Epo-hormonia.
Ampumahiihdon pariin siirtynyt Varis ehti voittaa muutama viikko ennen dopingkäryään maailmancupin osakilpailun Saksan Ruhpoldingissa.
Varis sai käryn myötä elinikäisen kilpailukiellon.
(MTV3-STT)