Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki uskoo, että jos alkoholi keksittäisiin vasta nyt, se olisi laiton päihde. Kova kertahumala ja pitkäaikainen tissuttelu vaikuttavat eri tavoin kehossa.
Alkoholi aiheuttaa monenlaisia haittoja, jotka vaihtelevat juomismäärien ja -tottumusten mukaan.
– Alkoholi on hermomyrkky. Kun sitä käytetään, aivojen solut alkavat suojautumaan elimistössä olevaa alkoholia vastaan. Tämä aiheuttaa muutoksia soluissa. Kun alkoholinkäyttö sitten loppuu, solut palaavat normaalitilaan ja se koetaan krapulana, A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki kertoo.
Kertaluontoinen kova humala ei Simojoen mukaan aiheuta muita pysyviä muutoksia kehossa kuin aivosolujen tuhoutumista.
– Mutta jos toistuvasti juo kovia humalatiloja, niin se luonnollisesti vaikuttaa aivoihin ja hermoston toimintaan, sekä elimistöön yleisemmin.
Pitkäaikaisesta juomisesta pitkäaikaisia haittoja
Pidemmän päälle rankka juominen aiheuttaa kaiken muun lisäksi vaurioita myös ääreishermostossa.
– Kun alkoholia on käyttänyt riittävän pitkään, tulee samanlaisia tuntopuutoksia jaloissa, mitä diabetespotilailla. Eli kosketustunto heikkenee polvesta alaspäin.
Alkoholin käyttö aiheuttaa monenlaista haittaa kehossa
Välittömiä seurauksia
- Verenpaine kohoaa
- Maksan toiminta kiihtyy
- Muutokset hormonitoiminnassa
Pitkäaikaisseurauksia
- Painon nousu
- Maksan vaurioituminen
- Aivojen harmaan alueen pieneneminen
- Ääreishermoston vauriot (ns. katkokävely)
– Tunnetuin haitta on niin sanottu katkokävely. Tämä on seurausta siitä kun pikkuaivot, jotka vastaavat koordinaatiokyvystä, alkavat kärsimään.
Simojoen on mahdotonta vastata yksilötasolla siihen, että kuinka toistuvalla alkoholinkäytöllä pysyviä muutoksia alkaa ilmetä.
– Tähän vaikuttaa todella paljon se, kuinka paljon käyttää ja kuinka korkeita alkoholipitoisuuksia käyttää. Jokaisen kohdalla on myös geneettinen ero.
– Mutta sen voi sanoa, että jos säännöllisesti käyttää, vaikka pieniäkin määriä, niin haittoja tulee eri asteisina kaikesta alkoholinkäytöstä. Oli se sitten lasillinen tai kossupullo päivässä, niin vain aikajänne, jona haittoja alkaa ilmaantua, vain muuttuu.
Tissuttelu rasittaa maksaa, kova humala aivoja
Simojoki korostaa alkoholin käytöstä aiheutuvien tapaturmien määriä.
– Paljon aivovammoja syntyy alkoholinkäytön seurauksena, kun humalassa liukastutaan katukivetyksellä ja lyödään pää.
Vanhemmissa ikäryhmissä on alkoholilla osuutensa myös lonkka- ja reisimurtumissa.
Jo muutama alkoholiannos aiheuttaa muutoksia kehon toiminnassa.
Alkoholin juomisen tapa myös vaikuttaa kehossa tapahtuviin muutoksiin. Simojoen mukaan kova kertahumala ja pitkäaikainen tissuttelu vaikuttavat eri tavoin kehossa.
– Vähäisellä tissuttelulla ei kaadu niin helposti eivätkä aivot ole niin kovilla, mutta tämä taas rasittaa maksaa. Kova kertahumala taas rasittaa aivoja ja hermostoa. Mitä enemmän veressä on alkoholia, sen pahempi se on aivo- ja hermosoluille.
Haitat ovat siis erilaisia. Simojoen mukaan ei voi sanoa, kumpi tapa on keholle haitallisempaa.
– Alkoholin säännöllisestä käytöstä tulee haittoja joka tapauksessa, kysymys on vain siitä, että minkälaisia ja minkä tasoisia nämä haitat ovat.
Riskirajat pätevät vain nuoriin
Marraskuun alussa Suomessa otettiin käyttöön uudet, aiempaa hieman tiukemmat alkoholinkäytön riskirajat. Uusissa suosituksissa korkean riskin rajaksi on asetettu miehillä 23–24 annosta viikossa ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Aikaisempia riskirajoja, miehillä 24 ja naisilla 16 viikkoannosta, pidettiin liian korkeina.
Simojoen mukaan on oleellista muistaa, että nämä rajat koskevat nuorta, hyväkuntoista ja perustervettä ihmistä. Iän mukaan alkaa riskirajakin laskea.
– Esimerkiksi 50-vuotiaalla miehellä 24 annosta ei enää päde.
Suomessa ei ole erikseen ikäihmisille suunnattuja virallisia riskirajoja, mutta muualla Euroopassa 60-vuotiaalla rajana on enää seitsemän annosta viikossa ja korkeintaan yksi tai kaksi annosta kerrallaan.
Suomessa unohdetaan Simojoen mukaan usein se, että suomalaiset riskirajat poikkeavat eurooppalaisista jo määritelmältään.
– Suomessa riskiraja tarkoittaa sitä, että saat hyvin suurella todennäköisyydellä haittoja. Monessa muussa maassa, missä rajat ovat matalammat, on ajattelu niin päin, että niin kauan kuin jäät alle tämän, niin todennäköisesti ei tule haittoja.
Alkoholin säännöllisestä käytöstä aiheutuu aina haittoja.
Simojoen mukaan on tieteellisesti helpompaa näyttää, missä kohtaa haitat tulevat kuin missä ne eivät tule.
Simojoki korostaa myös alkoholin vaikutuksia psyykkiseen puoleen. Esimerkiksi uni häiriintyy jo yhden tai kahden annoksen seurauksena. Myös käytössä oleva lääkitys vaikuttaa, ja alkoholinkäytöstä tulisi Simojoen mukaan puhua aina lääkärin kanssa lääkehoidon muutosten yhteydessä.
Samoin niin sanottu krapularyyppy aamulla on haitallista nimenomaan psyyken kannalta. Ihminen oppii nopeasti, että jatkamalla juomista aamulla olo helpottuu, ja juomista jatketaan pidempään.
– Krapularyyppy on jo vaaran merkki. Jos olo on jo niin huono, että ilman sitä ei pysty olemaan, niin suositeltavaa olisi hakeutua jo hoidon piiriin.
Haitat hyötyjä suurempia
Vanhoissa tutkimuksissa on todettu alkoholin käytön ehkäisevän sepelvaltimotaudilta. Simojoki kuitenkin painottaa sitä, että alkoholin käytöstä mahdollisesti saadut hyödyt kumoutuvat haitoilla.
– On todennäköisempää, että alkoholin säännöllisellä käytöllä tulee haittoja kuin se, että siitä tulisi hyötyjä. Esimerkiksi alkoholissa on paljon kaloreita, jolloin pienen painonnousun haitat kumoavat mahdolliset pienet sepelvaltimotautiin liittyvät hyödyt.
Simojoki uskoo, että jos alkoholi keksittäisiin vasta nyt, se ei olisi laillinen päihde.
– Alkoholi lisää esimerkiksi rintasyöpä- ja suolistosyöpäriskiä ja vaikka mitä muuta. Kyllä uskon, että jos alkoholi keksittäisiin vasta nyt, se joutuisi aika äkkiä EU:n kieltolistalle.
– Vaikka kaikki tietävät, kuinka haitallista alkoholin käyttö on, se on niin syvällä kulttuurissamme, että sen kieltäminen kokonaan olisi hirvittävän vaikeaa. Sen vuoksi on panostettava ennaltaehkäisyyn ja haittojen hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.