Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ei jatka vasemmistoliiton puheenjohtajana. Hän asettuu ehdolle eurovaaleihin.
MTV Uutiset seurasi suorana Anderssonin tiedotustilaisuutta.
– Tämä on viimeinen kauteni puolueen johdossa. Siihen on useita syitä. On eduksi, ettei kukaan ole puheenjohtajana liian pitkään, ja se vaatii myös paljon, kesällä 8 vuotta puheenjohtajana toiminut Andersson sanoi.
Andersson kertoo olevansa kiitollinen, että voi jättää tehtävän ilman, että puolue on kriisissä tai hän henkilökohtaisesti on menettänyt luottamuksensa ja voimansa. Lämpimämmäksi puheenjohtajakautensa muistoksi hän nostaa vaalivoiton 2019 eduskuntavaaleissa sekä sitä seuranneen opetusministerikauden.
– Se oli unelmieni täyttymys, vaikka hallituskausi oli muuten haastava.
Vaikeinta hetkeäkään ei Anderssonin tarvinnut kaukaa etsiä. Se oli vaalitappio vuosi sitten sekä hallitusvastuun siirtyminen oikeistolle. Tiukin paikka oli kuitenkin, kun Suomi eteni kohti Naton jäsenyyttä vasemmistoliiton ollessa hallitusvastuussa.
– Annoimme jäsenille mahdollisuuden olla eri mieltä, enemmistö oli ja tietääkseni on yhä Nato-jäsenyyden kannalla, Andersson avasi.
Uusi puheenjohtaja jo syksyllä 2024
Vasemmistoliiton oli määrä valita uusi puheenjohtaja marraskuun puoluekokouksessa vuonna 2025. Andersson kuitenkin ilmoitti erostaan nyt, jotta vasemmistoliitto voi valita uuden puheenjohtajan jo tänä syksynä.
Luopumisen ajankohtaan vaikutti hänen mukaansa myös ensi vuonna pidettävät vaalit. Jos hän olisi jatkanut marraskuussa 2025 pidettävään seuraavaan puoluekokoukseen asti, olisi hän vastannut vielä puolueensa kunta- ja aluevaalikampanjoista ensi vuonna. Uudelle puheenjohtajalle ensimmäiset vaalit olisivat tällöin Anderssonin mukaan olleet vuoden 2027 eduskuntavaalit.
– Minusta vastuullista johtajuutta on pohtia myös sitä, miten kapulanvaihto hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Andersson kertoi, että päätös puheenjohtajuuden jättämisestä syntyi jo viime vuoden puolella, eurovaaliehdokkuus vasta presidentinvaalien jälkeen.
– Päätös EU-vaaliehdokkuudesta on elämäni vaikeampia. En ole valmis lopettamaan politiikan tekoa, minulla on paljon tehtävää, vaikka roolini muuttuu. Erityisesti tällaisena aikana eduskunnan opposition työ on tärkeää, kun meillä on eriarvoisuutta kasvattava hallitus, Andersson jatkoi.
Andersson piti päätöksensä salassa myös puolueeltaan aivan viimeiseen asti. Hän kertoi ilmoittaneensa ehdokkuudestaan puoli tuntia ennen tiedotustilaisuutta.
– Tällä hetkellä laitaoikeistolle povataan eurovaaleissa voittoa, se tarkoittaisi takapakkia ilmastokeskustelulle ja ihmisoikeuksille. Monet vastustavat myös Ukrainan tukemista, Andersson sanoi.
Andersson kokee, että hänellä on halua ja energiaa oppia ja kokeilla uutta. Europarlamentissa hänellä olisi annettavaa etenkin ihmisoikeusasioiden edistämisessä.
– Yksikään meppi tai päättäjä ei voi lähteä Brysseliin eläköitymään, Andersson jyrähti.
"Se kaikista suurin painoarvo"
Eurovaaliehdokkuuden kannalta tärkeintä oli Anderssonille kuitenkin se, onko ajankohta sopiva hänen perheelleen.
– Myös perheeni kannalta tämä ajankohta on parempi ehdokkuudelle, kuin mitä se on viiden tai kymmenen vuoden päästä. Kaiken sen jälkeen, mitä he ovat puolisona, lapsena ja vanhempana kokeneet, tällä seikalla oli omassa pohdinnassani lopulta kaikista suurin painoarvo.
Hän liikuttui näkyvästi kertoessaan, mitä puoliso, lapsi ja vanhemmat ovat kokeneet Anderssonin pitkän ja rankan puheenjohtajuuskauden aikana.
– Mulla on ollut lapsi mukana Teams-kokouksissa, puoliso mukana kampanjassa. Hallituskausi oli rajuin, koska työpäivät olivat pitkiä. He ovat tukeneet minua kaikin tavoin, kiitollinen siitä. Jos minut valitaan, voisimme olla yhdessä paikan päällä, toisi tiivimpää arkista yhteiseloa. Myöhemmin lapsi ja vanhempani olisivat vanhempia, nyt ajankohta on hyvä.
Katso myös: Andersson herkistyi kyyneliin:
0:56
Modigin työn jatkajaksi?
Andersson kertoi viime viikolla Suomen Kuvalehdelle harkitsevansa eurovaaliehdokkuutta, koska paikan säilyttäminen on vasemmistoliitolle hyvin tärkeää. Vasemmistoliiton nykyinen europarlamentin jäsen on Silvia Modig, joka ei ole pyrkimässä jatkokaudelle. Tämä vaikutti myös Anderssonin päätökseen.
Andersson kertoi saaneensa lukuisia tiedusteluja halukkuudestaan lähteä eurovaaliehdokkaaksi. Hän ei lähde spekuloimaan, olisiko hän lähtenyt ehdolle, jos Modig olisi jatkanut. Hän korostaa, ettei olisi lähtenyt ehdolle, jos hänellä ei olisi ollut kiinnostusta tehtävään.
Vasemmistoliiton puoluehallitus asetti keskiviikkona ex-meppi Merja Kyllösen ja kahdeksan muuta ehdokasta eurovaaleihin. Andersson ei pidä mahdottomana, että vasemmistoliitto voisi saada jopa kaksi paikkaa europarlamenttiin.
– En usko, että muutama kuukausi syksyllä on mahdotonta järjestää. Syksyllä huomion vie kuitenkin pääosin puolueen puheenjohtajakisa, Andersson vastasi kysymykseen, miten puolueen johtaminen mahdollisesti Brysselistä hoituisi.
Puolue on nyt nimennyt 13 ehdokasta, ja aikoo nimetä loput lähiviikkoina.