Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi tiedotustilaisuudessa lähtevänsä presidenttikisaan.
Anderssonin mukaan riskit pysyvät erittäin korkealla tasolla niin kauan kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu.
– Puhutaan suursodan riskistä ja ydinaseen mahdollisesta käytöstä, Andersson katsoo.
Suomen tulee hakea Natossa pohjoismaista linjaa, Andersson katsoo. Nato-jäsensyys antaa mahdollisen syventää yhteistyötä muiden pohjoismaiden kanssa. Mallia Andersson ottaisi Norjasta.
– Norjalla on ollut selkeä julkilausuttu linja, ettei ydinaseita sallita Norjan maaperälle, eikä pysyviä tukikohtia tai vastaavia rakenteita.
– Suomen kannattaa yhtä lailla kansallisesti tekemään vastaavia linjauksia tekemään ja vahvasti rakentaa omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa.
Anderssonin mukaan Suomen tulee jatkaa ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kansainvälisesti Suomen tulee olla "näkyvä, aktiivinen ja uskottava" rauhanvälittäjä sekä aseiden riisunnan edistäjä.
Ilmastonmuutos on suuri testi
Andersson puhui tiedotustilaisuudessa myös ilmastonmuutoksesta. Andersson käytti sanaa ilmastokriisi ja hänen mukaansa sen ratkaisu on kansainväliselle järjestelmälle suuri koe.
– Jos rakenteita ei kyetä hyödyntämään, kuinka uskottava tämä järjestelmä on?, Andersson pohtii.
Ilmastonmuutos on Anderssonin mukaan sukupolvemme suurin uhka "luonnolle, terveydelle, tasa-arvolle ja turvallisuudelle".
– Arvojohtajana haluaisin nostaa esille erityisesti niiden äänet, joiden ääni kuuluu muuten heikosti suomalaisessa yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa.
Andersson vitsaili kampanjabudjetistaan
Anderssonin mukaan tällä hetkellä presidenttipelin tilanne on se, että oikeistoa äänestävillä on selvästi enemmän valinnanvaraa kuin vasemmistoa tyypillisesti äänestävillä.
Valitsijayhdistyksen kautta presidentiksi pyrkivä vihreiden Pekka Haavisto on ollut galluppien kestosuosikki. Esimerkiksi tiistaina julkaistussa Uutissuomalaisten gallupissa Haaviston nimesi suosikikseen 26 prosenttia vastanneista.
Andersson sanoi vaalien henkilökohtaisen tulostavoitteensa liittyvän ennen kaikkea siihen, millaisen kampanjan hän haluaa tehdä.
– Puoluesihteeri varmasti tulee pian laittamaan mikit kiinni, mutta voin paljastaa, ettei meillä tule olemaan vaalien suurin kampanjabudjetti, Andersson vitsaili.
– Haluan yrittää hyödyntää sosiaalista mediaa, tavoittaa nuoria ja kuulla heidän ajatuksiaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Koen, että se on politiikan aihepiiri, jossa ei kovin paljoa nuoria keskusteluita ole mukana, vaikka ne koskevat kaikkia suomalaisia yhtä paljon.
Suoraa vaalien tulostavoitetta Andersson ei siis kertonut. Sen Andersson kuitenkin sanoi, että hänellä on ollut tapana antaa ohje, ettei vaaleihin kannata koskaan lähteä ehdolle, jos ei halua tulla valituksi.
– En olisi tähänkään kisaan lähtenyt, jos en olisi halukas tulla valituksi.
Puolue päättänee Anderssonin ehdokkuudesta lokakuussa
Vasemmistoliiton odotetaan virallisesti päättävän presidenttiehdokkaastaan puoluevaltuuston kokouksessa lokakuussa. Anderssonin lisäksi tähän mennessä muita kiinnostuneita ei ole puolueesta ilmaantunut.
Eduskuntapuolueista SDP:n odotetaan valitsevan EU-komissaari Jutta Urpilaisen ehdokkaakseen marraskuussa. Muut puolueet ovat jo tehneet asiassa ratkaisunsa.
Tähän mennessä lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat joko valinneet oman ehdokkaan tai ilmoittaneet tukevansa valitsijayhdistyksen ehdokasta. Ainoastaan RKP on päättänyt olla asettamatta ehdokasta lainkaan.
Perussuomalaisten presidenttiehdokas on eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho. Kristillisdemokraatit puolestaan ovat asettaneet ehdokkaakseen puolueen puheenjohtajan Sari Essayahin. Liike Nytin ehdokkaana on puheenjohtaja Harry Harkimo.
Kokoomuksen on määrä valita virallisesti ehdokkaansa lokakuun ylimääräisessä puoluekokouksessa. Puoluehallitus esittää ehdokkaaksi Alexander Stubbia.
Keskustalla ja vihreillä ei ole virallisesti omaa ehdokasta. Keskusta on kuitenkin ilmoittanut tukevansa kisassa Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä. Vihreät taas on ilmoittanut tukevansa puolueen kansanedustajaa ja entistä ulkoministeriä Pekka Haavistoa.
Sekä Rehn että Haavisto pyrkivät presidentiksi kannattajayhdistysten kautta. Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on ehdolla kannattajayhdistyksen kautta.
Myös keskustakonkari Paavo Väyrynen kerää valitsijayhdistyksen kannattajakortteja. Lisäksi useat pienpuolueiden edustajat kokoavat nimiä asettuakseen ehdolle valitsijayhdistysten kautta.