Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on parhaillaan virallisella vierailulla Norjassa.
Vierailu käynnistyi Oslossa Norjan ulkopoliittisen instituutin NUPIn seminaarilla, jossa presidentti Niinistö oli pääpuhujana.
Puheensa alussa Niinistö nosti esiin Suomen tuen Ukrainalle keskellä Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa. Suomi tukee Ukrainaa niin pitkään kuin tarpeen, presidentti totesi. Hän mainiti myös Nord Stream -kaasuputkiin kohdistuneet räjäytykset.
– Ne pitää tutkia perusteellisesti. Tapahtuma muistuttaa myös siitä, että meidän pitää huolehtia tärkeän infrastruktuurimme turvallisuudesta. Räjähdykset muistuttavat niistä mahdollisuuksista, miten tämä kriisi voi edelleen eskaloitua ennakoimattomin seurauksin, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan varmaa on ainakin se, että kestävyyttämme tullaan koettelemaan lähikuukausina ja myös ilkeisiin yllätyksiin on varauduttava. Niinistön mukaan tässä tilanteessa kaikista tärkeintä on huolehtia yhtenäisyydestä.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä presidentti kommentoi sanomalla, että jäsenyyksien vahvistaminen tulee tapahtumaan ajallaan. Tätä Niinistö perusteli käymillään keskusteluilla jäljellä olevien maiden eli Unkarin ja Turkin johtajien kanssa.
Niinistö toisti puheessaan, että Suomella ei ole Nato-jäsenyytensä suhteen mitään ennakkoehtoja tai varauksia. Suomi haluaa olla Naton täysivaltainen jäsen, ei enempää eikä vähempää.
– Jäsenenä Suomi osallistuu yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja Suomen profiili Natossa kehittyy ajan ja muuttuvien olosuhteiden myötä. Pohjoismaista yhteistyötä nähdään varmasti puolustusliiton sisällä, mutta Suomi ei tavoittele mitää alueellista blokkia Natoon. sanoi presidentti.
Seminaarin teemana on pohjoismainen lähestymistapa Euroopan turvallisuustilanteeseen. Presidentti Niinistön avauspuheenvuoron jälkeen hän ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre keskustelevat aiheesta.
Pääministeri Støre sanoi yhtyvänsä presidentti Niinistön analyysiin turvallisuustilanteesta. Hän kommentoi myös tuoreita tietoja Ukrainasta ja Venäjän tekemiä ohjusiskuja Kiovaan.
– Kutsuisin niitä terrori-iskuiksi siviilejä kohtaan, pääministeri totesi.
Keskustelu sivusi myös vaikeaksi ennakoitua talvea keskellä korkeita sähkönhintoja. Presidentti Niinistö otti aiheeseen maallikon näkökulman.
– Minulla kuten myös 99 prosentilla ihmisistä on suuria vaikeuksia ymmärtää, miten sähkön hinta muodostuu. Hinnan muuttuminen nollan ja sadan välillä päivän tai viikon aikana on käsittämätöntä. Tarvittaisiin jotain keinoja tilanteen vakauttamiseen.
Keskustelun jälkeen Niinistöltä kysyttiin, miten Suomi reagoisi, jos Putinin hallinto kaatuisi. Vastauksessaan presidentti kehotti lähdekritiikkiin, sillä huhuja ja vahvistamattomia tietoja Kremlin valtataistelusta on liikkeellä paljon.
– Mistään konkreettisista muutoksista ei ole merkkejä. Olen tosin huomannut, että Venäjän niin sanotussa virallisessa mediassa on kuultu melko suoraa kritiikkiä. Siis ihmisiltä, jotka ovat perinteisesti tukeneet hallintoa vankkumatta. Se on uusi ilmiö, Niinistö totesi.
Norjan ulkopoliittisen instituutin tilaisuuden jälkeen presidentti Niinistö tapaa Norjan kuningas Harald V:n kuninkaanlinnassa.