Lontoolainen University College -sairaala on kehittänyt tekoälyohjelman, jolla se haluaa tunnistaa asiakkaat, jotka jättävät tulematta vastaanottoajoilleen. Sairaala arvioi tässä vaiheessa säästävänsä algoritmeja hyödyntämällä kaksi kolme miljoonaa euroa.
– Säästämme arvilta 2-3 puntaa jokaista vastaanottoa kohden, arvioi College University -sairaalan neuvoa-antava neurologi Parashkev Nachev Guardian-lehdelle.
Yksi punnan on tällä hetkellä noin 1.20 euroa. University College -sairaalassa käy vuosittain noin miljoona potilasta.
Tiedot kerätään magneettikuvapotilaista
Sairaala (UCLH) on kehittänyt ohjelman käyttäen tietoja 22 000:sta magneettikuvaa varten sovitusta vastaanottoajasta.
Algoritmi huomio vastaanoton vuorokausiajankohdan, potilaasta aiemmin otetut magneettikuvat ja potilaan asuinpaikan etäisyyden sairaalasta. Se ei kerää potilaiden sukupuolta, ikää tai etnistä taustaa.
Tekoälyn käyttö ei ole kuitenkaan täydellistä, sairaala muistuttaa. Se kykenee tunnistamaan yhdeksän kymmenestä potilaasta, jotka jäävät tulematta lääkärin tai hoitajan pakeille, mutta toisaalta laskee, että puolet vastaanotolle tulevat kuuluvat ilmaantumatta jäävien riskiryhmään.
Paluuta aikaan ennen tekoälyn soveltamista yhä useammalla elämänalalla ei kuitenkaan ole.
Pian soitellaan kotiin perään
UCLH suunnittelee ottavansa käyttöön vielä tämän vuoden puolella tekoälyohjelman, jonka avulla sairaala voi täsmäsoittaa asiakkaille, jotka todennäköisesti ovat jättämässä sairaalakäyntinsä väliin.
Kaiken brexit-sotkun keskellä terveysministeri Matt Hancock on innostunut tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista.
– Tekoälyllä on valtava mahdollisuus mullistaa terveydenhoito, ja juuri tällaisia innovaatioita NHS (julkinen terveydenhuoltojärjestelmä) tarvitsee.
Näin on jo tapahtumassa hyvää vauhtia, eikä tarvitse olla rohkea veikkaamaan, että kymmenen vuoden päästä esimerkiksi alla oleva on rutiinia – ja uusia sovelluksia tulee koko ajan.
Tekoäly ottaa hoitohenkilökunnan tehtäviä
Esimerkiksi UCLH tekee yhteistyötä tekoälyä tutkivan Turing-instituutin kanssa kehittääkseen ja kartoittaakseen, miten tekoäly voisi hoitaa tehtäviä, jotka perinteisesti kuuluvat lääkäreille, hoitajille ja hallinnolle.
Sairaala mainitse Guardianille esimerkkeinä syöpäpotilaiden tietokonetomografian ja tapaturmapotilaiden hoidon tärkeysjärjestyksen määrittelyn.
Neuvoa-antava neurologi Parashkev Nachev toteaa, että UCLH:n projekti on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sairaala kehittelee tekoälyosaamista itse yhteistyössä, eikä ulkoistettuna yksityiselle taholle.
Ainakin rahaa luultavasti säästyy, tai sen käyttö tehostunee. Tekoälyn eettiset kysymykset terveydenhoidossa ovat hankalammin punnittavissa.