Saadaanko tekoälystä apu hoitajapulaan? ChatGPT osallistui itse keskusteluun – näin se vastasi

Tekoälyä käytetään Suomessa terveydenhuollon apuna jo muun muassa diagnooseissa ja datan käsittelyssä. SuomiAreenassa paneelikeskusteluun osallistunut tekoälysovellus ChatGPT vastasi itse, ettei tekoälyllä tule korvata lääkäreitä vaan tukea heitä.

Vaikkei tekoäly korvaisi lääkäreitä, on terveydenhuollossa paljon tehostamisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi Sydänsairaalassa saatiin vapautettua hoitajia varsinaiseen hoitotyöhön, kun potilastietojen kirjaaminen siirrettiin sihteereiltä koneälylle. 

– Meillä otettiin puheentunnistus käyttöön viime vuonna lääkäreille. Tällä hetkellä lääkärit käyttävät puheentunnistusta yli 95-prosenttisesti kirjatessaan tekstin monimutkaisista leikkauksista tai osastojen loppuarvioista. Tämä tarkoitti, että meiltä vapautui sihteerityövoimaa 11 työpanoksen verran, kertoo Sydänsairaalan ylilääkäri Markku Eskola. 

Henkilöstöä ei haluttu kuitenkaan vähentää, vaan sihteereille pystyttiin siirtää osa hoitajien tehtävistä. 

– Kysyttiin meidän fysioterapeuteiltamme, hoitajiltamme ja lääkäreiltämme työtehtäviä, jotka voisi siirtää hoitajilta sihteereille, jotta hoitajille jäisi aikaa siihen ydintehtävään. Näitä tehtäviä löytyi paljon, Eskola jatkaa. 

Luotettavuus ja virhealttius aiheuttavat huolta

Tekoäly kehittyy vauhdilla, mutta se ei vastaa ihmisen kykyjä esimerkiksi empatiassa tai etiikassa ainakaan vielä.

 Tekoälyn antamissa vastauksissa tiedetään olevan myös paljon vinoumia – esimerkiksi lääketieteessä vastauksien laatuun voi vaikuttaa potilaan ikä, etnisyys tai sukupuoli. 

– Meidän pitää olla erityisen tarkkana, ettei generatiivista tekoälyä käytetä hoitosuosituksiin tai päätösehdotuksiin. Sen aika on myöhemmin. Nyt meidän pitää keskittyä tehtäviin, jotka vaativat esimerkiksi lukemista, kirjoittamista, tiedonsiirtoa, koordinaatiota, viestintää tai yhteydenpitoa, sanoo Pohjoismaisen terveydenhuollon ja julkisten palveluiden liiketoiminnan johtaja Marko Rauhala Accenturelta. 

Tekoälyn luotettavuus ja virhealttius herättävät yhä huolta. Myös Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut tekoälyn käytöstä terveydenhuollossa väärien diagnoosien pelossa. 

Suomen Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen uskoo, että ihmisille sallitaan virheitä helpommin kuin tekoälylle. 

– Pitää muistaa, että tekoäly on juuri niin hyvää kuin se on opetettu. Jos se tekee virheitä, se tarkoittaa, ettei opettaja ole tehnyt työtään kunnolla.

Tekoälyn käyttöä tulisikin valvoa nykyistä tarkemmin, mutta lainsäädäntö pysyy huonosti kehityksen perässä. Esimerkiksi EU-tasolla ollaan vasta valmistelemassa tekoälyasetusta.