Ville Vahalahti on ollut aina tunnettu kaukalossa hyvistä käsistään. Hän on pystynyt luomaan maalintekopaikkoja tyhjästä ja hoitamaan homman loppuun asti hienostuneella tekniikalla.
Kun työkalut viedään pois käytöstä, tilanne on toivoton.
Vahalahti sai viime talvena peleissä kaksi eri osumaa kiekosta oikean käden sormiin. Vammat operoitiin ja kättä yritettiin kuntouttaa, mutta Vahalahti ei edelleenkään saanut kunnolla puristettua mailaa.
Ura oli pakko lopettaa, vaikka 41-vuotias liigalegenda olisi halunnut jatkaa pelaamista.
– Ei lopullinen lopettamispäätös ihan yllätyksenä tullut, joten on tässä ollut vähän aikaa miettiä asioita. Katsotaan pikku hiljaa miten käden kuntoutus etenee ja aletaan miettiä sen jälkeen vaihtoehtoja, Vahalahti sanoo MTV Sportille.
Vahalahti muistuttaa, että pelaajayhdistyksellä on tätä nykyä hyviä koulutusmahdollisuuksia uransa lopettaneille pelaajille. Valmentaminenkin on käynyt mielessä.
– Se on varmaan selvä, että näillä käsillä pitää unohtaa kirurgin hommat.
Värikkäiden valmentajien opissa
Paraisilla varttunut Vahalahti nousi ensimmäisen kerran TPS:n liigapeleihin kaudella 1998-99, kun hänet kutsuttiin mukaan TuTo Hockeyn riveistä. Hän pääsi heti huippuketjuun Kalle Sahlstedtin ja Tony Virran vierelle.
Siitä lähti käyntiin liigaura, joka päättyi vasta 977 runkosarjapelin ja 107 pudotuspelin kohdalle. Vahalahti on SM-liigan historian kolmanneksi tehokkain pelaaja 687 (260+427) pisteellään. Edessä ovat vain Janne Ojanen ja Arto Javanainen.
Kaikkiaan neljä Suomen mestaruutta voittanut Vahalahti nostaa uransa kohokohdiksi ensimmäisen mestaruuden TPS:ssä 1999, kapteenin roolissa voitetun mestaruuden 2010 ja pääsyn MM-kisoihin 2009.
Liigasaavutuksia katsellessa tuntuu oudolta, että Vahalahti on pelannut vain yhdet MM-kisat.
– Ehkä olen vähän myöhäisherännäinen pelaaja. Mahdollisuuksia on ilmeisesti annettu vähän nuoremmille, Vahalahti kuittaa.
Vahalahti on saanut olla ainakin uransa aikana lukuisten värikkäiden valmentajien alaisuudessa: Hannu Jortikka, Kai Suikkanen, Jukka Koivu, Pekka Virta, Risto Dufva…
– Välillä on ollut hauskaa ja välillä vähän vähemmän hauskaa, ”Vaha” kuittaa.
TPS:ltä tyylitöntä kohtelua
(Juttu jatkuu kuvan alla)
Ville Vahalahti (oik.) pääsi juhlimaan TPS:n paidassa Suomen mestaruutta.
Vahalahden uralle tuli käänne, kun TPS alkoi hylkiä monivuotista luottopelaajaansa.
TPS aikoi leikata Vahalahden palkasta puolet. Kaiken lisäksi TPS:n työntekijä soitteli Vahalahden palkkaamista harkinneeseen Lukon leiriin ja kertoi valheellisia tietoja hänen terveydentilastaan.
Lukko kuitenkin luotti Vahalahden kykyihin, ja TPS-kannattajien hämmästykseksi hän veti Lukon paidan päälleen syksyllä 2013. Kasitien varressa kuohui.
Rauman ajasta tuli iso menestys. Vahalahti teki 271 ottelussa 217 pistettä – 36-40-vuotiaana. Vahalahti voitti runkosarjan pistepörssinkin ensimmäisellä Lukko-kaudellaan.
– Urheilijan elämään kuuluu, että paikat vaihtuvat. En kanna kaunaa kenellekään. Sitä saisi miettiä päänsä puhki, jos näitä jäisi liikaa pohtimaan.
Ennen vakituista muuttoaan Raumalle Vahalahti asui Petteri Nummelinin, Aki Uusikartanon ja Jerry Ahtolan kanssa kimppakämpässä Raumalla.
– Se oli vähän erilaista elämää. Pelin jälkeen jäätiin sinne yöksi, mutta sitten lähdettiin usein aamulla Turkuun päin.
Aiotko käydä TPS:n peleissä, kun saat pelimääriesi ansiosta ikuisen vapaakortin liigaotteluihin?
– Kyllä, kuten myös Lukon ja TuTon peleissä.
Vahalahdet muuttavat Kaarinaan
Vaikka Vahalahdet viihtyivät hienosti Raumalla, perhe aikoo muuttaa syyslukukauden loputtua Kaarinaan. Lasten isovanhemmat asuvat sopivasti Paraisilla ja Turussa.
Vahalahden vaimolla on fysioterapeutin virka TYKS:ssä, mikä vaikutti myös paluuseen vanhalle kotiseudulle.
– Olimme kuitenkin Raumalla viisi vuotta, se on iso jakso elämästä. Ja nuorimmainen lapsi syntyi siellä, Vahalahti muistuttaa.
Vahalahdella on 12-vuotias, 8-vuotias ja puolitoistavuotias poika. Perheen esikoisellakin on edessä seuranvaihto, sillä hän on pelannut jääkiekkoa Raumalla Lukossa ja jalkapalloa Pallo-Iiroissa.
Ville Vahalahti on aina tunnettu hyvällä tavalla vanhan liiton pelimiehenä, jolta löytyy poikamainen virne sekä korttipöydässä että tiukassa liigapelissä. Vahalahti naureskelee, että omassa kiekkoilijapojassa on samoja piirteitä.
– Toivottavasti hän pitää pelaamista yhtä hauskana kuin minä.