Mökkinaapurin kanssa joudutaan monenmoisiin tilanteisiin. Studio55.fin lukijat avautuivat riidoistaan mökkinaapureiden kanssa.
"Isoilla veneillä kurvataan meidän rannan puolelta"
Kyllä meillä on ikuinen riita mökkinaapurin kanssa. Pitävät niin hirveää elämää naapurissa. Musa soi, isoilla veneillä kurvataan meidän rannan puolelta omaan rantaan niin että laineisiin meinaa hukkua ja laituri lähtee. Liikenne on vesillä ihan jatkuvaa: tullaan, lähdetään, tullaan ja taas lähdetään, skoottereita, veneitä, vesihiihtäjiä.. jo aikoinaan rakensivat laiturin liian lähelle rajaa. Eniten häiritsee se vesiliikenne meidän puolella ja meidän rannassa. Rajalle on laitettu piikkilanka, mutta miten vesialueen voi suojata? Se on kotirauhanhäirintää – pitäisi toisten vesialuetta kunnioittaa. Lähtisivät veneellä suoraan omasta laiturista järvelle ja tulisivat suoraan, mutta aina pitää meidän rannan ja kaislikon läpi oikaista. Ihan kiusalla. Niiden rakit juoksevat meidän puolella ja pelästyttelevät kissaamme. Jätteitäkin lentää meidän puolelle.
Ehkä seuraava rakennusprojekti on sitten aallonmurtajan rakennus. Kyse on pienestä järvestä ja sinne on jo yritetty hakea kieltoa isoille moottoriveneille – tuloksetta. Ymmärrän, etteivät järven toisessa päässä olevat kärsi, niin kuin me naapurissa, mutta olemmeko me velvoitettuja sietämään huonompia oloja kuin muut mökkiläiset vain sijaintimme vuoksi?
-minä
Kuvan mökki ei liity juttuun.
"Viimeisin temppu on vahingonteko veneelleni"
Varsinaisen veijarin sain naapurikseni, kun ostin vuonna 1970 kalastajatilan meren rannalta. Hän oli kai kilpaostaja. Ensimmäiseksi hän yritti katkaista tien. Hävisi tieoikeudessa. Valitti lisärakentamisestani ja hävisi. Valitti laiturin rakentamisesta ja kutsui jopa rakennuslautakunnan paikalle. Hävisi jutun. Heitti meidän tontin numeron metsään - poliisipäällikön puhuttelun jälkeen se on saanut olla paikallaan. Varasti kalaverkon ja polki katiskani littiin. Viimeisin temppu on vahingonteko veneelleni. Siis mukavia nuo rantaruottalaiset. Ei tule aika pitkäksi kesäpaikalla.
-Hirvimies
Koiran haukunta raivostuttaa
Jatkuva koiran räksytys saa hermot kireälle. Jos ei ystävällinen puhe auta, tulee väistämättä jonkinlaista riitaa. Ihmettelen vaan, miksi joku antaa toisten kärsiä aiheuttamistaan häiriöistä. Missä on toisen kunnioitus ja miksi pitää rikkoa rauhaa.
-Pinna kireällä
Riita alkoi kun huomautin, että heidän kaksi koiraansa haukkuu koko ajan myös yöllä. Siitä naapuri hermostui ja kehitti vielä tienkäyttökiistan. Tein itselle pienen pätkän omaa tietä riidan takia, mutta koirat haukkuu edelleen..
-nimetön
Maat pilkkahintaan uudelle mökkinaapurille
Harmittaa hulluna, kun mökkinaapurina ollut vanhempi mies kuoli ja hänen talonsa ja maansa myytiin pilkkahintaan sille uudelle mökkinaapurille. Hän ei ole piitannut mitään meille aiheutuvasta haitasta. Veti uudet imeytyspesät ja viemäröinnit mökkiämme kohti vain muutamien metrien päähän tontin rajasta. Vedenottokaivomme sijaitsee siellä. Hän rakentelee tai kunnostaa pitkin öitä isoäänisillä koneilla. Asiasta on yritetty käydä keskustelua, mutta hän on sitä mieltä, että kun omistaa niin turhaa sanoa. Tekisi mieli laittaa korkea aita sinne suuntaan. Tietää vaan, että sen jälkeen tahallaan ärsyttää. Pyrkinyt matkimaan ulkonäöltä mökkimme saunarakennusta ja rannan näköä. Tympii (juomaveden sotkeminen) ja lapsellinen käytös ennen kaikkea. Aika näyttäköön.
-lumikukka
"Naapuri kantaa roskansa meidän metsäämme"
En riitauttanut, mutta suututtaa ja ärsyttää: naapuri kantaa roskansa meidän metsäämme, myös ruokajätteet. Kaataa puita ja kerää puita lupaa kysymättä. Aidat ja ojat meidän puolella. Kerää myös marjat raakoina poimurilla. Katsellaan ja ihmetellään vaan.
-mummoikäinen
"Perverssi raivasi puista oksat, että tontilta on suora näkyvyys rantasaunallemme"
Alzheimeria sairastavan isäni (nyt hän jo palvelutalossa) mökkinaapuri kaivoi esille, että hänellä on tieoikeus. Se oli ok, mutta pappani ei oikein ymmärtänyt asiaa, kun 20 vuotta oli ollut erilailla. Noh, naapurin setä laittoi nahkatakkisen goottipoikansa kylään papalle ja poika särki ikkunat mökistä. Asuin silloin Englannissa enkä silloin heti päässyt papalle avuksi.
Sisareni selvitti asiaa, ja sanoi että, jos oikeus on, niin selvitetään asia ja mitataan mökkitietä. Naapuri sanoi, että isäni on luvannut hänelle maita rannastakin – että mitataan ne samalla. Siihen ei suostuttu, ei suostunut mittaajakaan, kun pappamme itki.
Kuvan mökki ei liity juttuun.
Tulin Englannista ja tontille. Katsoin, että tie on hyvin tehty, mutta kaikki puut, jotka sen edestä kaadettiin, olivat hävinneet naapurin pinoon ja isot juurakot nostettu tien sivuun, samoin kivet. Tontin rajakivet oli kaadettu ja 1880-luvun vanha kiviaita tonttien väliltä jyrätty tasaiseksi. Silloin kävelin naapurin tontille kyselemään, että mitä täällä tehdään.
Goottipoika ei vastannut mitään, jolloin isänsä tuli ja kysyi asioitani. Kerroin kuka olen ja että ihmettelen tapaa laajentaa tonttia ilman kauppoja. Tieoikeus – kyllä, mutta vanhat aidat tasaiseksi – ei. Samoin puiden kaato ja harvennus tontillamme ei mielestäni ole soveliasta. Hän sanoi olevansa kaupungin hallituksessa ja että siellä päätettiin näin ja tämä on sallittu. Epäilin näin olevan ja pyysin häntä lopettamaan moisen toiminnan.
Nyt perverssi on raivannut puista oksat, että tontiltaan on suora näkyvyys rantasaunallemme. Meillä on iso tontti, mutta en pysty siellä olemaan säännöllisesti. Kävin toistamiseen sanomassa, että olemme omalla tontillamme antaneet metsän kasvaa koska haluamme olla rauhassa. Me olemme olleet siellä jo vuodesta 1971. Naapurit vuodesta 2006. Sanoi minulle, etten pysty mitään hänelle tekemään. Hän kuulemma päättää kaiken tässä kaupungissa.
Nyt on sitten rakennusjätteitä tullut meidän puolellemme. Heinäkuussa mennään lasten kanssa sinne ja ihan oikeasti ei enää huvittaisi kääntää sitä poskea niin kuin raamattu opettaa. Vaan jos kääntäisi sen posken tarvittaessa vaikka puhaltamalla.
-Kale
Sormet multaan – vinkkejä mökkipuutarhurille
Vieraana Kotipuutarha-lehden päätoimittaja Maija Stenman.
25:16
