Lukijoiden viisi tiukkaa kysymystä asiantuntijalta long covidista: Tuleeko sitä pelätä? "Tulokset ovat jossain määrin pelottaviakin"

Long covidiin liittyviin kysymyksiin vastasi neurologian professori Risto Roine, joka johti myös sosiaali- ja terveysministeriön long covid -asiantuntijaryhmää.

– Tieto aiheesta on kasvanut räjähdysmäisesti. Asiantuntijaryhmämme työ perustui systemaattisen tiedonhaun tuottamaan noin 10 000 julkaisuun, joista useita tutkimuksia on vertaisarvioitu, Roine kertoo.

– Emme tiedä sairauden pitkäaikaisennusteesta, kuinka siitä parannutaan, eikä myöskään tehokasta parantavaa hoitoa ole tarjolla. Oireenmukaista hoitoa ja kuntoutusta kylläkin.

Asiantuntijaryhmän lausuman mukaan määritelmästä riippuen pitkäkestoinen covid-19 ilmenee noin joka toisella aikuisella koronatartunnan jälkeen ja noin yhdellä viidestäkymmenestä lapsesta. Esiintyvyys on suurempi sairaalahoitoa vaatineen taudin jälkeen, mutta sairaus voi ilmetä myös vähäoireisen tai oireettoman infektion jälkeen.

Lue myös: 

Lue myös: Suomalaisten kehittelemä nenäsumute näyttää estävän koronatartunnan tuntien ajan

Näin long covidista kysyttiin

Kysymyksiin vastasi Risto Roine.

Pitääkö long covidin saamista pelätä, jos on ottanut rokotteen?

– Rokottautuminen pienentää long covidiin sairastumisen riskiä selvästi. Tutkimusten mukaan noin puoleen tai joidenkin mukaan jopa alle. On myöskin viitteitä siitä, että mahdollinen jälkisairaus saattaisi olla lievempi. Rokottautuminen on erittäin hyvä idea myös long covidin näkökulmasta.

– Valitettavasti rokotteet eivät kokonaan poista taudin esiintymistä.

Miten todennäköisesti perusterve ihminen voi sairastua long covidiin?

– Long covidilla on joitakin riskitekijöitä. Valitettavasti on niin, että hyväkuntoinen, perusterve ja nuorikin voi siihen sairastua. Hyvä kunto ja riskitekijöiden puute eivät suojaa taudilta.

Lue lisää: Tutkijat uskovat selvittäneensä pitkän koronan eli long covidin salaisuuden

Voidaanko jollain testillä todentaa, että sairastaa long covidia?

– Kaikki varmasti odotamme täsmädiagnostiikkaa, jolla voimme asian varmistaa.

– Nyt yli puolella long covid -potilaista esiintyy niin sanottuja autovasta-aineita eli elimistön omia rakenteita, lähinnä hermostorakenteita vastaan kohdistuvia vasta-aineita. Näitä voidaan mitata.

– Meillä Suomessa ei ole tätä diagnostiikkaa ja valitettavasti se on hankalasti saatava ja kallis diagnostiikka. Se ei sovellu suurien väestöryhmien testaamiseen eikä sitä muuallakaan ole käytössä.

– Tällä hetkellä on oireenmukainen diagnoosi. Suurin osa oireista on subjektiivisia, mutta mukana on myös objektiivisesti mitattavia oireita. Esimerkiksi kognitiivisen suorituskyvyn laskua voidaan mitata.

Lue lisää: Krista Kiuru pelkää long covidin aiheuttavan pahimmillaan uuden kansantaudin

Voiko long covidin saamista ehkäistä?

– Oikeastaan ainoa tieto on rokottautuminen. Taudin riskitekijöistä ja genetiikasta on tulossa lisätietoa. Todennäköisesti tiedämme jo muutaman kuukauden kuluttua enemmän.

Tuleeko long covidia pelätä?

– Sen tulee vaikuttaa meidän toimintaamme, kannattaa pienentää omaa riskiään rokottautumalla.

– Myönnän tietysti, että data ja tulokset, mitä asiantuntijaryhmänä olemme tuoneet julkisuuteen, ovat jossain määrin pelottaviakin. Asiantuntijan tehtävä on kuitenkin tuoda tulokset ilmi sellaisina kuin ne on raportoitu, niitä kaunistelematta.

– Positiivisena signaalina haluaisin korostaa, että oireet vaihtelevat, mutta trendi on parempaan päin ajan kuluessa. Vaikuttaisi paranevalta sairaudelta, mutta valitettavasti tutkimusnäyttö ei vielä aikuisten osalta kerro, millä tavalla tauti paranee. Se tieto tulee alkaneen vuoden aikana.

Muokattu juttua kello 11.28, lisätty linkki Krista Kiurun haastattelusta perjantailta 7. tammikuuta.  Täydennetty yksityiskohtia liittyen asiantuntijaryhmän havaintoon, että määritelmästä riippuen joka toinen koronapositiivinen aikuinen voi saada long covidin.