Pitkittynyt koronatauti eli long covid sai kuukausi sitten kliinisen määritelmän maailman terveysjärjestö WHO:lta. Viime keväänä pitkittynyt koronatauti pääsi myös Suomessa virallisen tautiluokituksen piiriin. Silti moni valitsee mieluummin jonkin muun diagnoosin sairaudelleen long covidiin liittyvien asenteiden takia.
Tieto ja ymmärrys pitkittyneestä koronataudista eli long covidista lisääntyy jatkuvasti. Tutkimukset ilmiön laajuudesta ovat yhä Suomessa kesken, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa long covid määritellään työikäisten väestön tärkeimmäksi kansanterveydelliseksi haasteeksi.
– Yhdysvalloissa terveysviranomaiset ovat arvioineet, että seuraavien kymmenen vuoden aikana korona aiheuttaa 4 000 miljardin dollarin kustannukset, kertoo neurologian professori Risto O. Roine MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Long covidin oireita– Pitkittyneen koronataudin eli long covidin oirekirjo on laaja. – Oireista merkittävin on väsyvyys. Taudin saaneiden rasituksen sieto sekä kognitiivisesti että fyysisesti on vähentynyt. "Tämä romahduttaa kunnon myös heillä, joilla on ollut erinomainen peruskunto ennen sairastumista." – Tyypillinen oire on haju- ja makuaistin menetys ja väärät hajuaistimukset. – Lisäksi oireena voi olla autonomisen hermoston säätelyhäiriöitä, päänsärkyä, huimausta, tuntohäiriöitä ja kipuja – Kognitiiviset häiriöt ovat tavallisia, mutta onneksi yleensä melko lieviä. Oireisiin liittyy hitautta, jähmeyttä ja virhealttiutta. Lähde: Risto O. Roine |
Roine johtaa kansallista long covid -asiantuntijaryhmää. Vuoden lopulla ryhmältä on tulossa julkaisu, joka pitää sisällään suosituksia long covidin hoitopolkujen organisointiin Suomessa.
Valistukselle ja ymmärrykselle on nimittäin tarvetta.
– Sairaus on ollut täysin tuntematon koko terveydenhuollon henkilökunnalle vielä viime keväänä. Diagnostiset tautiluokituskoodit tulivat käyttöön loppukeväästä, mutta ne eivät ole vielä käytössä, joten potilaat eivät saa diagnoosia kovin helpolla. Hyvin monella onkin oireilleen jokin muu diagnoosi.
"Diagnoosi on stigmatisoiva"
Vaikka pitkittyneen koronataudin diagnoosi onkin nykyään olemassa, moni ei halua sitä itselleen.
Roine kertoo kuulleensa tapauksista, joissa long covidin oireista kärsivät haluavat Kelan tukia ja vakuutusyhtiön korvauksia ajatellen mieluummin esimerkiksi ahdistuneisuuden tai masennuksen diagnoosin, koska nämä diagnoosit ovat niin sanotusti laajemmin hyväksyttyjä ja tunnettuja.
– Tässä on jonkinlainen asenneongelma taustalla. Long covidin diagnoosi on stigmatisoiva, eikä sitä uskalleta aina käyttää silloinkaan, kun aihetta olisi.
Taudin syntymekanismejä ymmärretään jo paremmin
Osa pitkittynyttä koronaa sairastavista ovat voineet sairastaa jo koronapandemian alkuajoista asti, eli jo lähes kaksi vuotta. Roineen mukaan osalla näistä sairastuneista ei ole vielä nähtävissä toipumisen merkkejä.
Suurimmalla osalla long covidia sairastavilla sairaus vähitellen paranee, joillekin taas tulee uusia oireita tilalle.
– Osalla sairaus muuttuu ajan kanssa syklisesti aaltoilevaksi. Erityisesti näillä potilailla tauti näyttää pitkittyvän entisestään.
Long covidiin sairastuneiden ennusteesta ei ole tietoa, sillä sairauden seuranta-aika on ollut pisimmilläänkin alle kaksi vuotta. Viime kuukausina tietämys taudin syntymekanismeista on kuitenkin parantunut.
– Tämä on valtava haaste, mutta ymmärryksen lisääntymisen kautta valoa on nähtävillä. Ei tämä toivoton sairaus ole, mutta joillekin se on todella hankala.
Roine mainitsee vielä rokottamisen merkityksen long covidiin liittyen. Tutkimusnäyttöä on siitä, että pitkittyneen koronataudin riski vähenee rokotetuilla. Tämän lisäksi mRNA-rokotteet vaikuttavat monilla jo aiemmin kehittyneisiin long covid -oireisiin.
– Laajojen kyselytutkimusten perusteella heïllä, jotka ovat olleet rokottamattomia ja sairastuneet koronaan, on vähintään 50 prosentin mahdollisuus, että pitkittyneen taudin oireet helpottavat rokotteiden ansiosta.