Lukulemmikit yleistyvät: Kuunteleva karvakorva voi olla paitsi koira myös kissa, marsu tai jopa lehmä

Lukukoirat ja muut lukulemmikit ovat yleistymässä kirjastoissa ympäri Suomen. Noin vartin kestävässä lukuhetkessä lapsi saa lukea mieleisensä kirjan lemmikille.

Kennelliiton ja Suomen Karva-Kaverit ry:n mukaan kiinnostuneita vapaaehtoisia toimintaan lähtijöitä on yhä enemmän. Ohjaajien kurssit ja koirien soveltuvuustestit täyttyvät nopeasti.

Lukukoiratoiminnan alkuperäinen tarkoitus on auttaa lukihäiriöistä kärsiviä lapsia. Oulun yliopiston logopedian dosentti Anneli Ylihervan mukaan lukulemmikit voivat kuitenkin innostaa kaikkia lapsia lukemaan ja siten auttaa lisäämään lasten lukemisharrastusta.

– Monille lapsille lemmikit ovat mieluisia, ja pelkkä lemmikin läsnäolo saa paremmalle mielelle. Kun lapsi lukee lemmikille, huomio ei ole lukusuorituksessa, vaan lukeminen tapahtuu ikään kuin huomaamatta, Yliherva sanoo.

Toiminnan Suomeen tuoneella Karva-Kaverit ry:llä on tällä hetkellä noin 80 lukulemmikkiä ja -ohjaajaa. Lemmikkejä on mukana kolminkertaisesti enemmän kuin seitsemän vuotta sitten, kun yhdistys aloitti lukukoiratoiminnan.

– Aina kun järjestämme uusille koirille soveltuvuustestin, tulijoita on niin paljon kuin vain mahtuu, kertoo Karva-Kavereiden lukulemmikkiohjaaja ja Oulun-koordinaattori Irmeli Isteri.

Lukukoiria kirjastoihin tuo Karva-Kaverien lisäksi myös Kennelliitto, joka on vuoden 2017 alusta järjestänyt koulutuksia lukukoirille. Kurssin käyneitä vapaaehtoisia ohjaajia on nyt noin 70 ja koiria noin 80. Viime vuonna koulutuksia järjestettiin viisi, ja tänä vuonna niitä tulee noin puolet lisää eri puolille Suomea.

Lukukoirien lisäksi kirjastoissa on käynyt myös kissoja, kaneja ja marsuja. Lisäksi Raisiossa alakoululaiset ovat käyneet lukemassa lukulehmälle.

Lue myös:

    Uusimmat