Entistä useampi suomalaisvanhempi ei pidä lukemisesta – asenne voi periytyä lapselle

Viljami ja Konsta Söderlund istuvat keskittyneinä lukemassa  kotisohvalla.

Mikä on teidän lempikirjanne?

– Akkarit, vastaa Viljami.

– Tatu ja Patu, vastaa puolestaan Konsta.

11-vuotias Viljami kertoo lukevansa joka päivä ja 8-vuotias Konsta kerran viikossa. Veljekset lukevat ahkerasti, mutta kokonaisuutta katsoessa lukemiseen käytetty aika on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut.

– Vanhempien asenne lukemista kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi. Se on ristiriitaista, koska vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle ja kaikelle, mitä siihen perustuu, on keskeistä, sanoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís.

Lapsi katsoo esimerkkiä aikuisesta. Jos vanhempi ei lue, niin lapsikaan ei helposti tartu kirjaan. Lukevan aikuisen esimerkki on tärkeä.

Heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut ja joka kymmenes on heikko lukija. Lukemisen motivaatiota kasvattaa jo se, että kotoa löytyy kirjoja.

– Siitä on tutkimuksiakin. Mitä enemmän kotona on kirjoja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä lapsesta tulee lukija ja koulumenestys paranee, Villacís kertoo.

Samalla lisääntyy koulumyönteisyys. Saksalaisen lukututkimuksen mukaan kouluun menivät mielellään 83% niistä lapsista, joille luettiin päivittäin, mutta vain 43% niistä lapsista, joille luettiin harvoin.

Lukukeskuksesta muistutetaan, että koulut ympäri maan tarvitsevat konkreettista apua lukutaitotyöhön. Lukuliike koulussa -kampanjaan haetaan nyt tukea yrityksiltä ja yhteistöiltä.

Hankkeeseen haki mukaan 800 koulua, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus riittää vain 200 tapahtuman järjestämiseen. Esimerkiksi Elinkenoelämän keskusliitto EK on ollut mukana avustamassa ja lahjoitti viime vuoden joulukorttirahansa kampanjalle.

Vauvalle kannattaa lukea ääneen

Myös vauvalle kannattaa lukea ääneen. koska sillä on suuri vaikutus kielen ja lukutaidon kehitykseen. Toukokuusta lähtien vauvaperheet saavat neuvolasta mukaan Lukukeskuksen ideoiman lukulahjan.

– Tarkoituksena on kolmen seuraavan vuoden aikana jakaa kaikille Suomessa syntyville vauvoille tai vauvaperheille kirjapaketti, jossa on satukirja ja lorukirja. Näin perheissä, joissa muuten kirja ei kuulu arkielämään, olisi kirjoja läsnä.

Lastenkirjojen lainaaminen kasvanut

Kirjojen lainaus kirjastoista on laskenut 2000-luvulla noin 10 prosenttia, mutta viime vuosina nousussa on ollut paitsi e- ja äänikirjojen myös lastenkirjojen lainaus.

– Tämä kertoo siitä, että kirjastoissa on tehty hyvää työtä lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi. Kirjastot pyrkivät koko ajan keksimään uusia keinoja, miten näitä nuoria tavoitettaisiin. Uutta on esimerkiksi tapahtumatuotannon kasvu kirjastoissa, kertoo Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.

Helsingissä keskustakirjasto Oodiin on saapunut useita äitejä pienten lastensa kanssa. Uusi kirjasto on suosittu ja suurin osa lastenkirjoista on lainattu.

– Kirjastojen määrärahat ovat laskeneet vuosittain, mutta viime vuonna on tullut käänne parempaan suuntaan, Maarno hymyilee.