Lukemiseen käytetty aika on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Lasten lukemiseen on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota, mutta samaan aikaan entistä useampi suomalaisvanhempi ei itse pidä lukemisesta.
Viljami ja Konsta Söderlund istuvat keskittyneinä lukemassa kotisohvalla.
Mikä on teidän lempikirjanne?
– Akkarit, vastaa Viljami.
– Tatu ja Patu, vastaa puolestaan Konsta.
11-vuotias Viljami kertoo lukevansa joka päivä ja 8-vuotias Konsta kerran viikossa. Veljekset lukevat ahkerasti, mutta kokonaisuutta katsoessa lukemiseen käytetty aika on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä. Kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut.
Viljami lukee joka päivä.
– Vanhempien asenne lukemista kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi. Se on ristiriitaista, koska vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle ja kaikelle, mitä siihen perustuu, on keskeistä, sanoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís.
Lapsi katsoo esimerkkiä aikuisesta. Jos vanhempi ei lue, niin lapsikaan ei helposti tartu kirjaan. Lukevan aikuisen esimerkki on tärkeä.
Tatu ja Patu -kirjat ovat Konstan suosikkeja.
Heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut ja joka kymmenes on heikko lukija. Lukemisen motivaatiota kasvattaa jo se, että kotoa löytyy kirjoja.
– Siitä on tutkimuksiakin. Mitä enemmän kotona on kirjoja, sitä suuremmalla todennäköisyydellä lapsesta tulee lukija ja koulumenestys paranee, Villacís kertoo.
Samalla lisääntyy koulumyönteisyys. Saksalaisen lukututkimuksen mukaan kouluun menivät mielellään 83% niistä lapsista, joille luettiin päivittäin, mutta vain 43% niistä lapsista, joille luettiin harvoin.
Lukukeskuksen Ilmi Villacís sanoo, että kirjoja kannattaa hankkia kotiin. Niiden läsnäolo innostaa lukemaan.
Lukukeskuksesta muistutetaan, että koulut ympäri maan tarvitsevat konkreettista apua lukutaitotyöhön. Lukuliike koulussa -kampanjaan haetaan nyt tukea yrityksiltä ja yhteistöiltä.
Hankkeeseen haki mukaan 800 koulua, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus riittää vain 200 tapahtuman järjestämiseen. Esimerkiksi Elinkenoelämän keskusliitto EK on ollut mukana avustamassa ja lahjoitti viime vuoden joulukorttirahansa kampanjalle.
Vauvalle kannattaa lukea ääneen
Myös vauvalle kannattaa lukea ääneen. koska sillä on suuri vaikutus kielen ja lukutaidon kehitykseen. Toukokuusta lähtien vauvaperheet saavat neuvolasta mukaan Lukukeskuksen ideoiman lukulahjan.
Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen.
– Tarkoituksena on kolmen seuraavan vuoden aikana jakaa kaikille Suomessa syntyville vauvoille tai vauvaperheille kirjapaketti, jossa on satukirja ja lorukirja. Näin perheissä, joissa muuten kirja ei kuulu arkielämään, olisi kirjoja läsnä.
Lastenkirjojen lainaaminen kasvanut
Kirjojen lainaus kirjastoista on laskenut 2000-luvulla noin 10 prosenttia, mutta viime vuosina nousussa on ollut paitsi e- ja äänikirjojen myös lastenkirjojen lainaus.
Äidit toivat lapsensa Oodiin kirjojen pariin.
– Tämä kertoo siitä, että kirjastoissa on tehty hyvää työtä lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi. Kirjastot pyrkivät koko ajan keksimään uusia keinoja, miten näitä nuoria tavoitettaisiin. Uutta on esimerkiksi tapahtumatuotannon kasvu kirjastoissa, kertoo Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.
Kirjastoseuran Rauha Maarnolla on hyviä uutisia: Lastenkirjoja lainat ovat kasvaneet.
Helsingissä keskustakirjasto Oodiin on saapunut useita äitejä pienten lastensa kanssa. Uusi kirjasto on suosittu ja suurin osa lastenkirjoista on lainattu.
– Kirjastojen määrärahat ovat laskeneet vuosittain, mutta viime vuonna on tullut käänne parempaan suuntaan, Maarno hymyilee.