Presidentti Donald Trumpin vääntö Yhdysvaltain oikeuslaitosta vastaan alkoi asetuksesta, joka on kuohuttanut ympäri maailmaa jo viikkoja.
Asetus kielsi tammikuun lopulla väliaikaisesti seitsemän muslimienemmistöisen maan kansalaisten tulo Yhdysvaltoihin. Kieltolistalle joutuivat Jemenin, Iranin, Irakin, Syyrian, Libyan, Sudanin ja Somalian kansalaiset. Lisäksi Trumpin asetus pysäytti kaikkien pakolaisten vastaanottamisen 120 päiväksi ja syyrialaispakolaisten vastaanottamisen määräämättömäksi ajaksi.
Kielto aiheutti tuoreeltaan hämmennystä sen soveltamisesta ja laajuudesta ja johti kiinniottoihin ja käännytyksiin Yhdysvaltain lentokentillä.
Kieltoa vastaan järjestettiin laajoja protesteja Yhdysvalloissa ja maailmalla, ja vääntö sen laillisuudesta alkoi heti.
Vastustajat kritisoivat asetusta muun muassa rasistiseksi, muslimeja vastaan kohdistuvaksi sekä todennäköisesti laittomaksi.
Yhdysvaltain hallinnon mukaan kyse oli kansallisen turvallisuuden varmistamisesta. Hallinto kiisti kiellon oleva kohdistettu juuri muslimeja vastaan.
Oikeusministeri sai lähteä
Maahantulokiellon laillisuudesta ei vakuuttunut myöskään Yhdysvaltain virkaatekevä oikeusministerin Sally Yates. Ministerin kyseenalaistettua maahantulokiellot Trump erotti hänet tammikuun lopussa ja nimesi virkaatekeväksi oikeusministeriksi asianajaja Dana Boenten.
Trump antoi samana aikaan potkut myös maahanmuutto- ja tullivalvontavirasto ICE:n virkaatekevälle johtajalle Daniel Ragsdalelle. Potkujen syytä ei kerrottu.
Tuomaripuintia puolesta ja vastaan
Eri osavaltioissa liittovaltion tuomarit linjasivat maahantulokieltojen asettamisen jälkeen sekä niiden laillisuutta vastaan että sen puolesta.
Ihmisoikeusjärjestö ACLU vei asian liittovaltion tuomioistuimeen kahden kantajan puolesta. Kantajilla oli luvallinen oikeus oleskella Yhdysvalloissa, mutta heidät oli otettu kiinni lentokentällä, koska he ovat jonkin kieltolistalla olevan maan kansalaisia.
Toisen tapauksen vei liittovaltion tuomioistuimeen kaksi maahanmuuttojuristia, jotka olivat erikseen etsineet lentokentältä kantajia voidakseen taistella maahantulokieltoa vastaan.
Toista tapausta käsitellyt liittovaltion tuomari kielsi Yhdysvaltoihin jo lentäneiden ihmisten karkottamisen ja käännyttämisen maasta, toinen määräsi koko maahantulokiellon jäihin seitsemän päivän ajaksi.
Epävarmuus maahantulokieltojen laillisuudesta ja laajuudesta jatkui.
Tuomaripäätös jäädytti kiellot
Laajin vaikutus yksittäisen tuomarin päätöksellä oli, kun Washingtonin osavaltiossa Seattlessa toimiva liittovaltion tuomari James Robart jäädytti viime viikolla maahantulokiellot "toistaiseksi ja välittömästi koko Yhdysvalloissa".
Robart antoi päätöksensä perjantaina 3. helmikuuta Yhdysvaltain aikaa sen jälkeen, kun osavaltion syyttäjänlaitoksen johtaja Bob Ferguson valitti maahantulokielloista vedoten muun muassa siihen, että ne rikkovat maahanmuuttajien perustuslaillisia oikeuksia.
Oikeusministeriö valitti päätöksestä vaatien maahantulokieltojen palauttamista voimaan välittömästi. Ministeriö perusteli muun muassa, että presidentillä oli laillinen oikeus antaa maahantulokieltoasetuksensa, ja Robart ylitti valtuutensa jäädytyspäätöksessä.
Valitustuomioistuin torppasi kieltojen palauttamisen
Seitsemäntoista osavaltiota sanoi tukevansa Washingtonin osavaltiota sen päätöksessä vastustaa maahantulokieltoja. Myös esimerkiksi Kalifornian Piilaakson teknologiayritykset jättivät valitustuomioistuimelle kirjelmän, jossa perustelivat maahantulorajoitusten kumoamisen tärkeyttä.
Valitustuomioistuin kieltäytyi sunnuntaina 5. helmikuuta palauttamasta maahantulokieltoja välittömästi voimaan ja pyysi itselleen kirjelmiä asiasta maanantaihin mennessä.
Perjantaina 10. helmikuuta valitustuomioistuin hylkäsi oikeusministeriön valituksen lopullisesti, minkä myötä maahantulokieltojen jäädytys pysyy voimassa. Trumpin asetuksessa mainitun seitsemän maan kansalaiset, joilla on viisumi Yhdysvaltoihin, voivat siis matkustaa maahan normaalisti.
Valitustuomioistuin katsoi muun muassa, ettei Trumpin hallinto ole esittänyt pitäviä todisteita siitä, että maahantulokieltojen piirissä olevien maiden kansalaiset ovat terroriuhka Yhdysvalloille.
Seuraavaksi korkeimpaan oikeuteen?
Trumpin hallinto voi seuraavaksi viedä kiistan maahantulokielloista Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen. Mikäli Trumpin tviittailua on uskominen, tähän ainakin pyritään: Trump viestitti Twitterissä heti viimeisimmän jäädytyspäätöksen jälkeen "Oikeudessa tavataan".
Virallisen valituksen korkeimpaan oikeuteen tekisi Yhdysvaltain oikeusministeriö. Korkeimmassa oikeudessa istuu kuitenkin nyt vain kahdeksan tuomaria, joiden äänet todennäköisesti jakaantuisivat tasan puolesta ja vastaan. Tasatuloksen myötä valitustuomioistuimen päätös pysyisi voimassa.
Trump on valinnut yhdeksännen tuomarin korkeimpaan oikeuteen, mutta hänen nimittämisensä vienee vielä vähintään kuukauden.
Tammikuun lopulla asetetun maahantulokiellon oli alunperinkin määrä kestää vain 90 päivää.