Suomessa on syttynyt kuluvana kuuna jo liki kuusinkertainen määrä maastopaloja viime vuoden heinäkuuhun verrattuna. Pelastustoimen tilastojen mukaan hätäkeskuksille on ilmoitettu tähän päivään mennessä 627 maastopalosta. Viime vuonna ilmoituksia tehtiin koko heinäkuussa 109.
Vuosina 2017–2019 maastopaloista on tehty heinäkuussa keskimäärin reilut 500 hälytystä. Eniten maastopaloja syttyy yleensä keväällä ja alkukesästä.
Tämän vuoden toukokuussa maastopaloja oli selvästi aiempia vuosia vähemmän. Pelastuslaitoksen tietoon on tullut tämän vuoden toukokuussa 314 maastopaloa. Vuosina 2017–2019 toukokuussa syttyi keskimäärin hieman alle 870 maastopaloa.
Grillin tai roskanpolton sytyttämästä metsästä ilmoitetaan aina poliisille
Pohjois-Karjalassa maastopaloja oli keväästä ja alkukesästä hieman enemmän, jonka jälkeen tilanne on hieman rauhoittunut, kertoo pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Ville-Petteri Pulkkinen.
Salamoinnin seurauksena paloja on syttynyt Pohjois-Karjalassa tänä vuonna enemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin. Sen sijaan ihmiset näyttävät Pulkkisen mukaan ottaneen varoitukset maaston kuivuudesta tosissaan, koska ihmisten aiheuttamia paloja on tänä kesänä ollut viime vuotta vähemmän.
Parantamisen varaa palopäällikön mukaan kuitenkin on.
– Kyllä meillä viikoittain on ollut sellaisia tapauksia, joissa ihmisen toimilla on maastopalo aiheutettu, on ollut savustamisia, grillaamisia ja myös roskien polttoon liittyviä tapauksia.
Pulkkinen muistuttaa, että tällaisista tapauksista tehdään nykyisin aina ilmoitus myös poliisille. Koko kesän maastopalomäärän Pulkkinen arvioi jäävän Pohjois-Karjalassa tavanomaiselle tasolle tai hieman sen yläpuolelle.
– On otettava tietysti vielä huomioon, että maastopalokausi Pohjois-Karjalassa jatkuu elokuun loppuun–syyskuun alkuun saakka, eli vielä ainakin 6–8 viikkoa.
Tuli hiipi rajan yli perjantaina
Perjantaina Pohjois-Karjalassa sammutettiin pientä maastopaloa, joka levisi alkuillasta Venäjältä Suomen puolelle Lieksan Ruunaalla.
Maastopalo oli kooltaan reilut puoli hehtaaria, ja Suomen puolelle siitä ulottui pelastuslaitoksen mukaan hehtaarin kymmenys. Liekeissä oli pieni pala kuivaa kangasmetsää.
– Sammutustoiminta saatiin päätökseen iltakymmeneltä, jonka jälkeen Rajavartiolaitoksen partio hoiti palon jälkivartiointia loppuyön, Pulkkinen sanoo.
Venäjän Karjalassa on riehunut tällä viikolla useita laajoja metsäpaloja. Pulkkisen mukaan Venäjän metsäpalojen tilannetta seurataan kesäisin aktiivisesti. Tietoa saadaan satelliittihavainnoin, palolennoilta, kansalaisilta ja venäläisiltä kollegoilta. Lisäksi asiassa tehdään yhteistyötä rajavartioston kanssa. Venäjän palot eivät Pulkkisen näkemyksen mukaan ainakaan tällä hetkellä suuremmin uhkaa Suomea.
– Meidän havaintojen mukaan Venäjällä olevat palot ovat jonkin verran kaukana rajalinjasta, eli rajan läheisyydessä ei ole suurempia paloja ollut. Ja tämäkin (perjantain maastopalo) oli pieni yksittäinen palo.