Maasto on nyt rutikuivaa: Palovaroitus voimassa koko maassa yhtä kuntaa lukuun ottamatta, miten käy kylvöjen?

Syysviljat, nurmet ja orastuvat kevätviljat ovat alkaneet kärsiä viikkoja kestäneen kuivuuden takia. Kuivuus kurittaa myös maastoa.

Maastopalovaroitus on tänään voimassa koko maassa Kittilän kuntaa lukuun ottamatta, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. 

Suuressa osassa maata maastopalojen vaara on erittäin suuri, ja paloja on ollut viime aikoina eri puolilla Suomea.

Maastopalovaroituksen ollessa voimassa kaikenlainen avotulen teko on kielletty. Sisäministeriöstä muistutetaan, että tulen sytyttäjä vastaa aina sytyttämästään tulesta.

Maastopalojen riski nyt korkea

Vuosittain Suomessa syttyy keskimäärin noin 2 500 maastopaloa.

– Eilen (torstaina) katsoin, että tänä vuonna on tähän mennessä syttynyt noin 600 maastopaloa. Viime vuosina mittaluokka tähän aikaan on ollut suunnilleen sama, joten siinä mielessä tilanne ei ole mikään epätavallinen, sisäministeriön pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi kertoo STT:lle.

– Mutta nyt on ollut pitkä vähäsateinen jakso, jolloin maastopalot ovat voineet kasaantua. Mitä tapahtuu tulevina viikkoina ja kuukausina, niin sitähän ei tietenkään tiedä. 

Hän kuitenkin painottaa, että maastopalojen riski on nyt korkea, varsinkin kun tuulet näyttävän lisääntyvän.

– Kyllä nyt ihmisten täytyisi aika tarkkana olla, ettei tilanne enää pahenisi. Suurin osahan maastopaloista on ihmisen aiheuttamia, Luhtaniemi lisää.

Kuivuus kurittaa viljojen kasvustoja

Syysviljat, nurmet ja orastuvat kevätviljat alkavat kärsiä viikkoja kestäneen kuivuuden takia. Myös parhaillaan kukkivat syysöljykasvit alkavat nääntyä veden puutteesta, kertoo kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgriasta STT:lle.

Lisäksi esimerkiksi pienisiemenisen rypsin kylvöjä vasta odotellaan, koska niitä ei suositella kylvettäväksi kuivaan maahan. Sateita odotetaan nyt kylvöjen aloittamiseksi.

Kuivuudesta johtuvat oireet ovat Peltosen mukaan alkaneet näkyä tänä keväänä aiemmin kuin tavallisesti. Yleensä ne ilmaantuvat vasta kesäkuun alkupuolella.

Kuivuudesta kärsitään tällä haavaa eniten Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa.

– Vielä pärjätään, mutta kun viikko eteenpäin on aika koviakin helteitä, niin huolestuneisuus kasvaa koko ajan, Peltonen sanoo.

Kuiva alkuvuosi saattaa aiheuttaa sen, että viljelykasvit eivät jaksa kasvaa ja kasvustot jäävät harvoiksi, mataliksi ja pieniksi. Tämä puolestaan saattaa aiheuttaa sadon menetyksiä.

Juttua päivitetty maastopalovaroituksella 24.5.2024 kello 13.58. Korjattu otsikosta metsäpalovaroitus maastopalovaroitukseksi kello 16.02.

Lue myös:

    Uusimmat