Maavoimien pääsotaharjoitus Wihuri 15 näkyy ja kuuluu Savo-Karjalassa.
Kalustoa on vuosien tauon jälkeen liikkeellä näyttävästi. Pelkästään ajoneuvoja on 2000. Metsissä mylvii esimerkiksi 70 panssariajoneuvoa.
Harjoitukseen osallistuu kaikkiaan 10 000 sotilasta, joista varusmiehiä on 7000, reserviläisiä 2000 ja noin 1000 palkattuun kantahenkilökuntaan kuuluvaa.
Yli kaksi vuotta suunniteltu ja valmisteltu harjoitus jättää pääosin Pohjois-Karjalaan useiden miljoonien tulot palveluiden ja tarvikkeiden ostoina ja erilaisina korvauksina.
Mukana on varusmiehiä, reserviläisiä ja kantahenkilökuntaa lähes kaikista Maavoimien joukko-osastoista. Lisäksi harjoitukseen osallistuu joukkoja Ilma- ja Merivoimista sekä Rajavartiolaitoksesta.
Iso harjoitus havaittu ulkomaillakin
Maavoimien voimannäyttö osuu poliittisesti mielenkiintoiseen saumaan. Euroopan kriisit eivät Maavoimien mukaan kuitenkaan vaikuttaneet harjoituksen ajankohtaan.
- Ensimmäisiä ajatuksia harjoituksesta oli 2012 ja päätökset sijoittamisesta Pohjois-Karjalaan tehtiin keväällä 2013. Maailmanpoliittinen tilanne ei siihen vaikuttanut, enemmänkin puolustusvoimauudistus, muistuttaa harjoituksen johtajan apulainen, eversti Kari Pietiläinen.
Päätökset sotaharjoituksesta tehtiin ennen Ukrainan kriisiä, mutta toki ulkomaillakin on pantu merkille iso harjoitus Suomessa juuri nyt. Suomalaisiakin saattaa askarruttaa miksi täysvahva taisteluosasto harjoittelee täällä myös hyökkäystä.
- Tähän ei liity mitään dramatiikkaa, vakuuttaa eversti Pietiläinen.
Harjoituksen apulaisjohtaja korostaa, että taistelulajivalikoima puolustuksessakin tarkoittaa puolustamista, viivyttämistä ja hyökkäämistä.
- Se kuuluu alueellisen taistelun keskeisiin periaatteisiin.
Harjoitus innosti sotilasuralle
Varusmiehet eivät ole viikon harjoituksen aikana ehtineet pohtia kansainvälistä merkitystä.
- Kai tämä on tarpeellista näyttää, että löytyy tarvittaessa millä puolustaa, pohtii Panssariprikaatin espoolainen jääkäri Markus Parkkola.
Alikersantti Iisko Savenius uskoo, että suurin osa on harjoituksessa mielellään.
- Osaa ketuttaa tietenkin kun välillä sataa ja on nälkä, mutta se kuuluukin tähän.
Heinolasta kotoisin oleva Savenius on innoisssaan metsän keskellä Rautavaaran, Nurmeksen ja Kuopion rajamailla.
- Haen sotilasuralle. Päätös oli tehty jo aiemmin, mutta täällä se vahvistui, Savenius vakuuttaa.
Rautaa kuin Raatteen tiellä
Savolainen kyläväylä kävi maanantaina kapeaksi kun Panssariprikaati jyräsi näyttävästi kohti vihollista. Kalustoa on nyt liikkeellä paljon, erilaisia panssariajoneuvojakin kymmenittäin.
Armeijan köyhien kertausharjoitusvuosien jälkeen tiellä aistii, että nyt on sotaharjoituksessakin tekemisen meininki, täysi rähinä päällä.
Prikaatia komentavan panssarieverstin käskyt kuuluvat dieselin jyrinän yli. Hänen on vähän vaikea sulattaa, että median auto on juuri siinä risteyksessä, josta hänen panssarinsa rynnivät sivutielle.
Alueen tiestöä on kunnostettu jo ennakkoon noin 70 000 eurolla. Kaikki vahingot korvataan ja tiet lanataan harjoituksen jälkeen paraatikuntoon. Armeija haluaa jättää itsestään hyvän kuvan.
Simulaattoreita Ruotsista
Wihurissa testataan vuoteen 2018 tähtäävää uutta johtamisjärjestelmää, jonka keskeinen osa on reaaliaikainen kuva taistelualueelta. Lisäksi Maavoimien uudistetusta taistelutavasta saadaan lisäoppia kun joukko on nyt riittävän iso.
- Meillä on pienemmät, mutta tehokkaamat joukot, laajemmat vastuualueet. Me emme keskity enää yksittäisten maastonkohtien pitämiseen vaan pienten tehokkaiden osastojen iskuihin vastustajaa vastaan, muistuttaa eversti Pietiläinen.
Harjoituksessa on sotilailla käytössä 650 taistelijan simulaattoria, joista 200 vuokrattiin Ruotsista. Niistä on apua kun harjoituksen tuloksia mitataan.
Kaiken kaikkiaan harjoituksen tutkimusryhmään kuuluu 60 henkilöä. Paikan päällä tilannetta seuraa lisäksi kolmen everstiluutnantin arviointiryhmä. Kaikki tiedonmuruset halutaan kalliista urakasta talteen ja analysoitavaksi.
Univelkaa ja Twitteriä
Wihuri 15 on monelle kesäkuun lopulla kotoituvalle varusmiehelle loppusota.
- Onhan tää isoin harjoitus missä ollaan oltu. Mielestäni tästä saa realistisen kuvan sodankäynnistä, että millaista se sitten tulee mahdollisesti olemaan, alikersantti Savenius miettii.
Ryhmän varajohtajana ryynäävä jääkäri Parkkola näyttää väsyneeltä.
- Onko univelkaa?
- On.
- Kuinka paljon?
- En oo laskenut mutta tarpeeksi.
Nykyaikaisessa sotaharjoituksessa ei eletä säkissä eikä uutispimennossa. Eversti Pietiläinen kehuu vuolaasti miten reserviläiset ovat somessa hehkuttaneet kokemuksiaan.
- Twitter-viestit maastosta kertovat, että tykätty on.