Suomi osallistui viime kuussa kansainväliseen Cold Response 2022 -sotaharjoitukseen Norjassa. Suomalaisupseerin mukaan Suomen joukkojen suoritus harjoituksissa oli suuri menestys.
Lapin jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Mikko Kuokka kirjoittaa Maavoimien blogissa suomalaisjoukon voittaneen harjoituksissa maaliskuussa itsensä Yhdysvaltain merijalkaväen. US Marine Corpsia pidetään ehkä maailman kuuluisimpana ammattilaissotilaiden joukkona.
Lue myös: Suomi mukana Cold Response -talvisotaharjoituksessa Norjassa: "Harjoitus on vahvuudeltaan toiseksi suurin sitten kylmän sodan"
Harjoituksessa oli myös yllätyksiä
Kuokka toteaa Tehtävä Vuonoilla -kirjoituksessaan pohjoisen valmiusyksikön ympärille rakennetussa pataljoonassa olleen yhteensä noin 500 sotilasta ja 160 ajoneuvoa. Siinä oli Jääkäriprikaatin ja Kainuun prikaatin varusmiehiä ja henkilökuntaa.
Lisäksi harjoitukseen osallistui esikuntaupseereita, johtoa ja kansallista huollon tukea. Kuokka toimi suomalaisen pataljoonan komentajana.
Kuokka kertoo, että Cold Response -harjoitus oli suuressa mittakaavassa käsikirjoitettu, mutta tarjosi myös ennakoimattomia tilanteita.
Suomen puolustusvoimien sotilaita kansainvälisessä Cold Response -sotaharjoituksessa Setermoenissa Norjan pohjoispuolella maaliskuussa.
”Atlantilta puhaltanut myrskytuuli viivästytti vastustajamme”
Oman haasteensa toi Kuokan mukaan sää.
– Siirtyessämme pohjoiseen sääennusteet lupailivat vuorille jopa metriä uutta lunta. Lämpötila nousi kuitenkin plussan puolelle muuttaen odotetun lumen vedeksi, Kuokka kuvaa.
– Atlantilta puhaltanut myrskytuuli viivästytti vastustajamme maihinnousua siten, että kun parin päivän valmistelujen jälkeen olimme valmiina torjumaan vastustajan, taistelukenttä pysyikin hiljaisena. Jatkoimme tiedustelua ja taistelusuunnitelman harjoittelua. Olimme valmiina.
Kuokan mukaan myös johtajille oli aidosti epäselvää, milloin vastustaja tosiasiassa tulisi heidän vastuualueelleen.
– Eräänä päivänä huomasimme pataljoonan komentopaikan viereiselle aukealle laskeutuvan koptereita. Amerikkalaisten merijalkaväen joukkojen maahanlasku yllätti meidät, mutta oli selvää, että myös meidän hyvin naamioitu ryhmityksemme yllätti heidät, eikä heidän tiedustelunsa ollut meitä etukäteen havainnut, Kuokka kertoo.
– Esikunta- ja viestikomppania ryhmittyi lähipuolustukseen. Syntyneessä tulitaistelussa erotuomarit olivat yksimielisiä – maahanlasku tuhottiin. Esikunta- ja viestikomppanian varusmiehille taistelu oli varmasti mieleenpainuva. Tyytyväisenä seurasin seuraavalla ryhmitysalueella sitä, millä pieteetillä joukko suhtautui lähipuolustuksen valmisteluihin ja torjuntaosastotehtävien harjoitteluun. Lisämotivointia ei tarvittu.
Kuokka uskoo kuulemansa perusteella, että myös taisteluun osallistuneet esikuntaupseerit muistavat tapahtuneen vielä pitkään.
– Olkoon tämä blogikirjoitus siis myös sotapäiväkirjan liite niille, jotka vuosien päästä epäilevät kuullessaan suomalaisten viestimiesten lyöneen US Marine Corpsin ammattisotilaat harjoituksessa Norjassa. Niin todella tapahtui.
Lue myös: Neljä amerikkalaissotilasta menehtyi Naton sotaharjoituksessa Norjassa – tämä onnettomuudesta tiedetään
”Pikkupakkanen tai pimeys eivät nujerra suomalaista sotilasta”
Kuokka kehuu suomalaisia sotilaita kaiken kaikkiaan reippaiksi, kielitaitoisiksi, osaaviksi, luotettaviksi ja motivoitununeiksi.
– Niillä rakennuspalikoilla mennään pitkälle.
– Läpikäyty koulutus takaa sen, että pikkupakkanen tai pimeys eivät nujerra suomalaista sotilasta, vaan hän osaa pitää itsensä toimintakykyisenä pitkiäkin aikoja. Kun harjoituksen alkuvaiheessa meitä kiusannut vesisade muuttui lumeksi ja yöpakkaset kipusivat kaksinumeroisiin lukuihin, tiesimme että olosuhteet ovat kääntyneet täysin meidän puolellemme.
Kuokan mukaan Cold Response osoitti ”jälleen kerran”, että Suomalainen asevelvollinen on asenteeltaan ja valmiuksiltaan erittäin kilpailukykyinen ja vakavasti otettava taistelija myös kansainvälisessä viitekehyksessä.
Hän tähdentää kuitenkin sitä, että vertailuun eri joukkojen tai maiden välillä pitää suhtautua kriittisesti.
– Kaikilla harjoitukseen osallistuvilla on harjoituksen eri vaiheissa aina omat opetustavoitteensa, eivätkä ne aina täysin kohtaa. Siten taistelu, joka toiselle osapuolelle voi olla koko harjoituksen kohokohta ja johon on latauduttu täydellä tarmolla, onkin toiselle sivujuonne ja siihen saatetaan suhtautua vähemmän vakavasti. Se saattaa joissakin tapauksissa antaa esimerkiksi ammattilaisjoukosta ja sen osaamisesta väärän kuvan.
– Mutta meillä suomalaisilla on paljon sellaista, sotatoimissa aikanaan testattua osaamista, jota ei saa kadottaa ja josta meidän pitää olla ylpeitä, Kuokka toteaa.