Macronin mukaan ehdotettu aselepo ei ainakaan aluksi koskisi maataisteluita.
Ranska ja Britannia ovat ehdottaneet Ukrainaan kuukauden mittaista osittaista aselepoa, kertoo Ranskan presidentti Emmanuel Macron ranskalaislehti Le Figarolle.
Macron sanoo, että ehdotettu aselepo koskisi ilmassa ja merellä käytäviä taisteluja sekä energiainfrastruktuuria.
Macronin mukaan ehdotettu aselepo ei ainakaan aluksi koskisi maataisteluita. Hänen mukaansa aselevon pitävyyttä olisi vaikea valvoa maataisteluiden osalta etulinjan koon vuoksi.
Britannian asevoimistava vastaava ministeri Luke Pollard totesi Macronin puheisiin, että Britannia ja Ranska eivät ole sopineet keskenään ehdotuksesta kuukauden mittaisesta osittaisesta aselevosta Ukrainaan.
– Aselevon ehdoista ei ole vielä sovittu mitään, mutta työskentelemme yhdessä Ranskan ja eurooppalaisten liittolaisiemme kanssa selvittääksemme, mikä on se tie, jolla voimme luoda kestävän rauhan Ukrainaan, Pollard sanoi Times Radion haastattelussa.
Lue lisää: Britannia: Emme ole sopineet Ranskan kanssa aselepoehdotuksesta Ukrainaan
Rauhanturvaajia lähetettäisiin Ukrainaan Macronin mukaan vasta myöhemmin.
– Eurooppalaisia joukkoja ei tule Ukrainan maaperälle lähiviikkoina, hän sanoi ranskalaislehdelle.
Macron kertoi maiden ehdotuksesta sen jälkeen, kun hän oli osallistunut Lontoossa sunnuntaina järjestettyyn puolustuskokoukseen.
Macron ehdotti puolustusmenojen nostoa
Macron ehdotti myös, että Euroopan valtiot nostaisivat puolustusmenojaan 3,0–3,5 prosenttiin bruttokansantuotteestaan.
Tällä vastattaisiin ranskalaispresidentin mukaan Yhdysvaltain muuttuviin prioriteetteihin sekä Venäjän puolustussatsauksiin.
Venäjä on Macronin mukaan käyttänyt kolmen vuoden ajan kymmenen prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.
– Meidän on siis valmistauduttava siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu, hän lisäsi.
Britannian pääministeri Keir Starmer lupasi viime viikolla, että maa kasvattaisi puolustusmenojaan 2,5 prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2027 mennessä. Britannian puolustusmenot olivat 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta tilivuonna 2023–2024.
Starmerin mukaan puolustusmenojen lisäys rahoitetaan leikkaamalla kehitysapua.