Algeriassa vieraileva Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoo, ettei hän aio antaa maiden vaikean menneisyyden kahlita itseään. Macronin mukaan maiden välisissä suhteissa olisi korkea aika ottaa uusi askel.
Algerian ja Ranskan välisiä suhteita on myrkyttänyt vuosina 1954–1962 käyty Algerian itsenäistymissota, jonka myötä maa irtautui Ranskan vallan alta.
Sodan aikana kuoli satoja tuhansia algerialaisia. Molemmat osapuolet syyllistyivät myös muun muassa kidutukseen ja julmuuksiin.
Macron on keskustellut Algerian presidentin Abdelaziz Bouteflikan kanssa. Algerian presidentillä on henkilökohtaista kokemusta menneisyydestä, sillä hän on taustalaan Ranskan miehitysvaltaa vastustaneen liikkeen veteraani.
On kuitenkin epätodennäköistä, että Macron suostuisi pahoittelemaan algerialaisten kohtelua edeltäjiään enempää. Ranskan edellinen presidentti Francois Hollande yritti niin ikään parantaa Ranskan ja entisen alusmaan suhteita aiempaa sovinnollisemmilla puheilla.
Hollande muun muassa kuvaili miehitystä brutaaliksi ja epäreiluksi, mutta ei esittänyt varsinaista anteeksipyyntöä Ranskan puolesta.
– Tiedän historian, mutta en suostu jäämään menneisyyden vangiksi. Meillä on yhteinen menneisyys, jotka meidän täytyy hyväksyä. Haluan kuitenkin kääntää katseen jo tulevaan, Macron kertoi algerialaiselle El Watan sanomalehdelle.
Ranskan presidentin odotetaan keskittyvän vierailullaan etenkin maiden välisen turvallisuusyhteistyön sekä taloudellisten suhteiden parantamiseen. Ranskan ja Algerian väliset taloussuhteet ovat parantuneet pikkuhiljaa viime vuosina. Ranska on nyt Kiinan jälkeen Algerian merkittävin kauppakumppani.
Joka vuosi sadoilletuhansille algerialaisille myönnetään viisumi Ranskan toimesta. Suhteiden parantamisessa Macronin täytyy huomioida myös Ranskan sisäinen tilanne.
Hän onnistui vaalikampanjansa aikana suututtamaan monia ranskalaisia kutsumalla Ranskan siirtomaamenneisyyttä rikokseksi ihmisyyttä vastaan. Macron lausui kuohuntaa herättäneet sanansa vieraillessaan Algeriassa vaalikampanjansa aikana.
Monet algerialaiset kuitenkin kokevat, etteivät maiden väliset suhteet edisty, ennen kuin Ranska esittää siirtomaa-ajan toimistaan virallisen anteeksipyynnön.