Tekniikkaa talojen rakentamiseksi 3D-tulostamalla on kehitetty 90-luvulta saakka. Kehitysprojekteja on ollut ainakin Yhdysvalloissa, Hollannissa ja Kiinassa. Toistaiseksi menetelmät ovat olleet liian kalliita kaupalliseen käyttöön.
– Laitteiden kehittäminen vaatii vielä paljon työtä, Aalto-yliopiston tulevaisuuden tuotantotekniikan professori Jouni Partanen sanoo.
Yksi mahdollinen askel kehityskulussa otettiin tiistaina, kun imatralainen Fimatec Finnish Intelligent Module Apartments julkisti prototyyppinsä kokonaista seinää valmistavasta 3D-tulostimesta.
Yhtiön mukaan kyseessä on ainoa laite maailmassa, joka tekee samanaikaisesti ulko- ja sisäseinää, eristettä ja raudoitusta. Laitteen jatkokehityksessä ovat mukana Lujabetoni ja Konecranes.
Fyysisiä esineitä digitaalisesta mallista
-3D-tulostus tarkoittaa fyysisen esineen valmistamista digitaalisesta mallista 3D-tulostimella.
-Ensimmäiset 3D-tulostimet tulivat käyttöön 1980-luvulla.
-3D-tulostusta käytetään varsinkin tuotekehityksessä ja testauksessa. Sitä hyödyntävät esimerkiksi kaikki autonvalmistajat.
-Tekniikka on kasvavassa käytössä myös terveysteknologiassa. Esimerkiksi kaikki maailman korvansisäiset kuulolaitteet 3D-tulostetaan.
-Yleisimmin tekniikalla on työstetty kappaleita muovista.
-Metallin 3D-tulostamisesta on tulossa kaupallisesti järkevää. General Electric on suunnitellut tekevänsä kaikki suihkumoottoreiden polttoainesyötön suuttimet printtaamalla ensi vuodesta lähtien.
-Kotitalouksille tekniikka mahdollistaa esimerkiksi kodinkoneiden varaosien tulostamisen. 3D-tulostimen voi hankkia kotikäyttöön halvimmillaan noin viidelläsadalla eurolla.
Tulevaisuustutkija Risto Linturi povaa, että Suomessa nähdään tulostetuista elementeistä tehtyjä taloja jo 2020-luvulla.
– Kun tuotteista tulee kaupallisesti järkeviä, olisi tärkeää, että Suomi olisi valmis hyötymään niistä, Linturi sanoo.
Partasen mielestä 3D-tulostuksen kehittyessä ei kannata pelätä työpaikkojen puolesta.
– On pelottavaa protektionismia suojella vanhaa teknologiaa. Teollisuuden edistyminen on aina luonut korkeamman tason työpaikkoja, hän sanoo.
Professori huomauttaa, että monien tuotteiden valmistus voi tulevaisuudessa siirtyä takaisin länsimaihin 3D-tulostuksen ansiosta.
3D-rakennustulostimen kehitystyössä mukana olevan Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo toppuuttelee myös puheita työttömyyden kasvusta.
– Tässä tapauksessa kyseessä on ennen kaikkea tietynlaisten betonielementtien tuotantotekninen ratkaisu. Jos ajatellaan, että koko betonielementtiala työllistää Suomessa noin 5000 ihmistä, niin ei tässä makrotasolla voida puhua työttömyyden lisäämisestä, Isotalo sanoo.