Liikennepakojen määrä on romahtanut 10 viime vuoden aikana. Silti edelleen yli 100 liikenteessä toiselle vamman tuottanutta moottoriajoneuvon kuljettajaa karkaa paikalta jättämättä yhteystietojaan.
Auto törmäsi teinityttöön suojatiellä Vantaan Ilolassa. Iäkäs naiskuljettaja jatkoi matkaansa pysähtymättä. Autoilija törmäsi polkupyöräilijään Helsingin Sörnäisissä. Törmäys lennätti pyöräilijän metrejä eteenpäin. Autoilija pakeni paikalta.
Liikenteessä sattuu toistuvasti tapauksia, joissa yleinen oikeustaju ja käytäntö eivät kohtaa. Kaksi mainittua esimerkkiä perustuvat silminnäkijähavaintoihin.
Kummassakaan tilanteessa auton kolhaisema ei loukkaantunut vakavasti. Toisessa tapauksessa ohikulkija sai kaaharin rekisterinumeron ylös. Vantaalla sattuneessa törmäyksessä autosta tippui Facebook-päivityksen mukaan tielle Toyotan keulamerkki.
Yliajajaa ei kannata lähteä ajamaan takaa
Hämeen poliisilaitoksen ylikomisarion Jouni Takalan mukaan Lahden poliisi saa vuosittain selvitettäväkseen yli 20 tapausta, joissa autoilija on paennut onnettomuuspaikalta.
– Kuukausittain sattuu useita sellaisia tapauksia, joissa on poistuttu onnettomuuspaikalta jättämättä yhteystietoja. Määrä on viime vuosina lisääntynyt. Joskus autoilija ei ole välttämättä huomannut koko tapahtumaa. Osa on sitten ihan reilusti tahallisia, eli tapaus on huomattu, mutta halutaan välttää seuraamukset, Takala selvittää.
Kaikkia tapauksia ei ilmoiteta poliisille. Toisaalta poliisi ei ehdi tutkia kaikkia ilmoitettujakaan tapauksia.
– Jos onnettomuudessa on vakavasti loukkaantuneita, poliisissa nähdään tietysti enemmän vaivaa kuljettajan selvittämiseksi.
"Suoraselkäinen jää paikalle"
Takala kannustaa tiellä liikkujia raportoimaan liikennepaoista. Kaikki tapahtumatiedot ja tuntomerkit ovat poliisille tervetulleita. Jos mahdollista, pakenijasta on hyvä napata valokuva.
– On tärkeää tehdä mahdollisimman tarkat havainnot pakenijasta, eli panna ylös rekisterinumero, ajoneuvon merkki ja malli, ja sen jälkeen soitto 112:een. Kuva on hyvä todiste, jos loppupeleissä on sana sanaa vastaan. Mihinkään takaa-ajotilanteisiin emme tietenkään suosittele kenenkään lähtevän.
Takala muistuttaa, että vahingon satuttua pakenija kärsii enemmän kuin paikalle jääjä.
– Vakuutusturva on aika hyvä; sitä kautta asiat hoituvat. Toki jos taustalla on anastettua ajoneuvoa ja alkoholia tai kortittomuutta, pakeneminen on ymmärrettävämpää. Kuitenkin olisi suoraselkäisempää ja reilumpaa jäädä selvittämään asia.
"Kun turvatyyny laukeaa, matkaa on vaikea jatkaa"
Virallisten tilastojen mukaan liikennepakojen määrä on vähentynyt viime vuosina huomattavasti. Vuonna 2005 kuljettaja pakeni onnettomuuspaikalta 211 kertaa. Vuonna 2013 tapauksia oli valtakunnallisesti 139, toissa vuonna 128 ja viime vuonna 106.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pasi Kemppainen arvioi, että myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa autojen parantuneet turvavälineet, poliisiautoihin tulleet rekisterikilpien lukulaitteet ja sosiaalinen media.
Kemppainen selvittää, että esimerkiksi turvatyynyt laukeavat nykyisin jo 30 kilometrin tuntivauhdissa tapahtuvassa törmäyksessä.
– Siitä on vaikea enää matkaa jatkaa, Kemppainen toteaa.
Myös rattijuoppojen määrän väheneminen on parantanut tilannetta.
– Kun ollaan vähän tai vähän enemmänkin maistissa, harkintakyky pettää ja lähdetään kokeilemaan onneaan, josko sitä onnettomuustilannetta pääsisi karkuun.
”Liikennepakoa ei katsota kunnioittaen”
Sosiaalisen median yleistyminen on lisännyt pakenijan kiinnijäämisen riskiä. Lähes kaikilla on nykyään älypuhelin mukana, ja onnettomuustilanteesta ja joskus jopa onnettomuden aiheuttaneesta kulkuvälineestä saa nopeasti kuvan vaikkapa Facebookiin.
– Ei siellä tarvitse olla kuin yksi kuva, jossa on oman auton rekisteritunnus, niin siitäpä on mukava niittää mainetta. Eihän tuollaista toimintaa liikenteessä yleensä ottaen kunniallisena pidetä, Kemppainen toteaa.
Pakeneminen voi viedä vankilaanLaki velvoittaa tienkäyttäjän pysähtymään onnettomuuspaikalle, olipa hän tilanteessa syyllinen tai syytön. Moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettaja voi joutua syytteeseen liikennepaosta, jos hän laiminlyö velvollisuutensa pysäyttää ja kykynsä mukaan avustaa vahingoittuneita. Liikennepaosta tieliikenteessä voi seurata sakkoa tai enintään yksi vuosi vankeutta. Liikennepakoon ei syyllisty se, joka ei ole onnettomuudessa osallisena. Hän voi sen sijaan syyllistyä pelastustoimen laiminlyöntiin. Liikennepakoon voi syyllistyä vain silloin, jos on aiheuttanut henkilövahingon onnettomuustilanteessa. Liikennepakoon ei siis syyllisty esimerkiksi parkkipaikalla toisen autoa kolhinut ja tilanteesta karannut autoilija. |