Maksuhäiriömerkintöjä on enemmän kuin 1990-luvun laman aikana. Eniten niitä on nuorilla miehillä. Usein ahdingon taustalla on kulutusluottojen kasaantuminen tai elämäntilanteeseen liittyvät muutokset.
Jo 8,4 prosenttia suomalaisista aikuisista on menettänyt luottotietonsa eli hänellä on maksuhäiriömerkintä tai -merkintöjä. Määrä on enemmän kuin 1990-luvun laman aikaan.
Yleisimmin maksuhäiriöitä on nuorilla miehillä. 25–44-vuotiaista miehistä jopa 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä.
Kulutusluottojen kasaantuminen vaarallista
Tavallisimmin maksuhäiriömerkinnän taustalla on monen eri kulutusluoton ottaminen. Luottoja on otettu hyvässä uskossa sillä ajatuksella, että niitä pystyy maksamaan myös pois.
– On ollut tuloja ja elämä on ollut tasaista. Voi olla, että on ollut sellainen tilanne, että niitä on juuri ja juuri pystytty maksamaan.
– Sitten on pikku hiljaa hilauduttu sellaiseen pisteeseen, että huomataankin, että nyt täytyy ehkä jo loppukuusta ostaa ruokaa luotolla. Tai sitten jopa maksetaan luottoa jollain toisella luotolla. Se tapahtuu varkain, niitä tulee liian monta, eikä osata kiristää vyötä niin paljon, että hankkiuduttaisiin luotoista eroon, velkaantuneita auttavan Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila kertoo.
Esimerkiksi Takuu-Säätiön asiakkailla on keskimäärin 20–30 kappaletta luottoja.
– Se voi lähteä ihan sellaisesta ajatuksesta, että ostetaan kesälomamatkat, ostetaan huonekaluja, rikkoutuneiden kodinkoneiden tilalle uusia ja kaikki uudella luotolla. Niitä vain kertyy liian monta, Mattila sanoo.
Velkaa velan päälle voi johtaa ongelmiin niiden maksussa.
Elämänmuutokset voivat velkaannuttaa
Vaikeuksia voi tulla myös avioeron, sairauden, onnettomuuden tai työttömyyden myötä.
– Otetaan se viimeinen luotto luoton maksuun, jonka jälkeen ei sitten enää selviydytä.
Velkaantuminen kulkee myös usein käsi kädessä psyykkisten ongelmien ja työttömyyden kanssa. Tosin myös työssäkäyvillä ihmisillä on maksuhäiriömerkintöjä.
Merkinnästä varoitetaan aina
Täytenä yllätyksenä maksuhäiriömerkinnät eivät voi kenellekään tulla, sillä niistä varoitetaan aina etukäteen.
– Siitä tulee usein muistutuskirje, sitten tulee perintäkirje ja sen jälkeen mahdollisesti, jos mennään käräjäoikeuteen, tulee haaste, joka annetaan tiedoksi. Kyllä henkilö käytännössä aina tietää, että hänellä on maksamattomia suorituksia. Yllätyksenä nämä eivät tule, liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Suomen Asiakastieto Oy:stä kertoo.
Nopeimmillaan maksuhäiriö tulee, kun maksusuoritus on myöhässä yli 60 päivää ja ja velkoja ilmoittaa sen luottotietomerkinnäksi.
Yleensä maksuhäiriömerkinnät tulevat kuitenkin käräjäoikeuden yksipuolisista tuomioista ja ulosottovarattomuuksista.
– Oikeuden yksipuolinen tuomio tulee sen jälkeen, kun henkilö on haastettu käräjille maksamattomien saatavien takia, pyydetään velkomustuomiota ja velkomustuomio on selvä ja riidaton, Muhonen kertoo.
Aikaa tähän menee yleensä noin kolme kuukautta maksusuorituksen eräpäivästä.
Merkinnän kesto 2–4 vuotta
Keskimäärin merkintä pysyy kolme vuotta. Jos henkilö maksaa velan, joka on aiheuttanut merkinnän ja se on henkilön ainut merkintä, tallennusaika putoaa kahteen vuoteen.
Jos henkilö saa toisen maksuhäiriön, ensimmäinen maksuhäiriö pitenee neljään vuoteen.
Muhosen mukaan tilannetta voisi helpottaa se, että luotonmyöntäjillä olisi Suomessa enemmän tietoa luotonhakijan muista luotoista.
– Suomessa tietyt yhtiöt jakavat tällaista positiivista tietoa, eli tietoa siitä, kuinka paljon henkilöllä on muita luottoja, mutta kattavasti sitä ei ole Suomessa mahdollista rekisteröidä.
– Esimerkiksi Ruotsissa luoton myöntäjät saavat hyvin laajasti tietoa ja tämän tiedon perusteella luoton myöntäjät pystyvät arvioimaan kuluttajan maksukykyä paremmin.
Muhonen uskoo, että vastaava järjestelmä rantautuu joskus Suomeenkin.