Mannerheimista tehdään ooppera - "Kelmi, erakko ja sankari - sanalla sanoen ihminen"

Mannerheim, ooppera, Waltteri Torikka
Waltteri Torikka esittää Mannerheimia tulevassa oopperassa.Lehtikuva
Julkaistu 25.11.2015 17:53
Toimittajan kuva
Päivi Mäki-Petäjä

paivi.maki-petaja@mtv.fi

@pmakipetaja

Kesällä 2017 Ilmajoen Musiikkijuhlilla nähdään uuden Mannerheim-oopperan ensi-ilta. Mannerheimia esittää baritoni Waltteri Torikka.

– Se tulee olemaan aika suuri haaste. Ihmisillä on tietynlainen kuva, kun on kyse historiallisesta henkilöstä ja legendasta. Yritämme tehdä Mannerheimista elävän hahmon, jolla on oma henkilöhistoriansa ja menneisyytensä. Pyrimme tuomaan Mannerheimin eläväksi, kuvailee Torikka.

"Yksi isoimpia haasteitani tähän mennessä"

Torikka kuvailee roolia isoksi haasteeksi.

– Koen, että näyttämötyön kannalta tämä tulee olemaan yksi isoimpia haasteitani tähän mennessä.

Uuden oopperan esittäminen on erilaista kuin jo tunnettujen teosten.

– Tässä ei ole mitään ennakko-oletuksia. Pääsee itse tekemään sen ensimmäisen version. Tulee olemaan mielenkiintoista, että itse pääsee asettamaan standardit tuleville Mannerheimeille, naurahtaa Torikka.

Torikan lisäksi oopperan rooleissa nähdään ainakin Essi Luttinen ja Johanna Rusanen-Kartano.

Mannerheim, marsalkka, ooppera

Mannerheim-ooppera näyttää päähenkilön kasvun sankariksi ja legendaksi.

"Suomen historian oopperamaisin henkilö"

Mannerheim-oopperan ohjaa Tuomas Parkkinen. Hänen mielestään Mannerheim on Suomen historian oopperamaisin henkilö.

– Mannerheimin elämä sisälsi paljon oopperamaista dramatiikkaa. Sieltä löytyy tanssiaisia, Kiinan matka, kaksintaistelu, vallankumouksia - puhumattakaan epäonnisesta rakkauselämästä, kuoleman alituisesta läsnäolosta ja sotien aiheuttamasta syyllisyydestä. Jopa yksikin näistä teemoista riittäisi oopperan aiheeksi, huomauttaa Parkkinen.

Ohjaajan mielestä Mannerheim ei ole tyhjiin kaluttu aihe. Uutta kerrottavaa on vielä paljon.

– Tämä ooppera tulee näyttämään, mistä Mannerheim tuli ja miten ja miksi hänestä tuli sellainen kuin hänestä tuli. Aikaisemmin taiteessa, kirjallisuudessa, elokuvissa on painotettu ärhentelevää, hiukan ylimielistä, vanhempaa Marsalkkaa. Mutta Mannerheimkin oli nuori veijari. Hän opiskeli, hän rakasti, pettyi. Tämä ooppera tulee näyttämään sen kasvun sankariksi, sen kasvun marsalkaksi, sen kasvun kuninkaaksi, innostuu Parkkinen.

Mannerheim, marsalkka, ooppera, historia

Ooppera esittelee Mannerheimin monissa erilaisissa rooleissa.

"Uutta, ennennäkemätöntä ja raikasta"

Ohjaaja lupaa, että lopputulos on sekä perinteinen että uusi.

– Tästä tulee hyvin uusi, perinteinen näkemys. Jos perinteisellä tarkoitetaan sitä, tuleeko tästä perinteinen kansanooppera, niin kyllä. Tämä on Mannerheimin elämää alusta loppuun saakka seuraava tarina. Silti meidän tekijöiden näkemys tulee olemaan aivan uutta, ennennäkemätöntä, raikasta ja ehkä ravisuttavaakin. Tämä ooppera tulee kertomaan Mannerheimista monia eri puolia. Hän oli poika, isä, sotilas, johtaja, kelmi, erakko ja sankari. Tämä ooppera tulee näyttämään, että sanalla sanoen Mannerheim oli ihminen.

Mannerheim-oopperan libreton kirjoittavat Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies.

Mannerheim, ooppera, Hietamies, Hirvisaari, Torikka, Kantelinen, Parkkinen

Mannerheim-oopperan tekijäkaarti on nimekästä: baritoni Waltteri Torikka, kirjailijat Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies, ohjaaja Tuomas Parkkinen ja säveltäjä Tuomas Kantelinen.

"Suurten aarioiden juhlaa"

Oopperan säveltää Tuomas Kantelinen. Aiemmin hän on säveltänyt muunmuassa oopperan Paavo Nurmesta, baletteja ja elokuvamusiikkia.

– Tässä on isoja tunteita ja suuria tapahtumia, tragediaa, rakkautta, seikkailuja eli isoja adjektiiveja paljon. Ja sehän mulle passaa, sanoo Kantelinen.

Näin säveltäjä kuvailee tulevan oopperan musiikkia, jonka sävellystyö on vasta alkamassa:

– On todella isoja kohtia ja intiimejä, pieniä, traagisiakin tuokioita, mutta kyllä se on monien suurien tunteiden, suurien aarioiden, suurien kohtausten juhlaa. Vastavuoroisesti siellä on näitä henkilökohtaisia menetyksiä. Luulen, että olen löytänyt tietynlaisen sävelkielen, jossa viihdyn. Kyllä siitä tulee soiva ja varmasti yleisöystävällinen teos.

Kesäkuussa 2017, kun teos kantaesitetään, Suomen marsalkan, Carl Gustaf Emil Mannerheimin, syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Vuonna 2017 vietetään myös Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa.

Tuoreimmat aiheesta

Musiikki