Jos ihminen ei häiritse lepakkoa, ei lepakkokaan häiritse ihmistä, kertoo lepakkoasiantuntija Thomas Lilley.
Markku Vuosmaa koki yllätyksen, kun hän alkoi remontoimaan Iitin Inkerinniemessä sijaitsevan mökkinsä vierashuonetta.
Vuosmaa aukaisi liiterin päädyssä sijainneen vierashuoneen katon ja säikähti, kun ylhäältä alas odottamaton vieras.
– Minulla oli tarkoituksena vaihtaa vierashuoneen sisäkatto ja paneloida seinät uudestaan. Revin siinä kattolautoja pois ja viereeni tipahti elävä lepakko, Vuosmaa muistelee.
Lue myös: "Se ei ole mikään kaunis kuolema – kun oireet alkavat, mitään ei ole tehtävissä" – virustutkija kertoo, miksi lepakko on viimeinen eläin, johon ihmisen kannattaa koskea
Lepakkoja löytyi lisää
Vuosmaa tiesi, että lepakon kanssa pitää olla varovainen. Remontin jatkuessa lepakoita alkoi kuitenkin tupsahdella yllättäen lisää mitä erinäisimmistä paikoista.
– Kun remontti jatkui, alkoi rakenteista löytyä lepakon jätöksiä ja jäänteitä. Kattolautojen välistä kuului silloin tällöin rapinaa ja löysin yhden elävän polttopuiden välistä hampaat irvessä, Vuosmaa kertoo.
Vuosmaalle Iitissä metsässä lentelevät lepakot ovat tuttuja, mutta se, että ne pyrkivät yhdyskuntina ihmisten rakennelmiin sisälle oli hänelle täysin uutta.
– Olin luullut, että elävät jossain luolissa mutta se, että niitä löytyy ihan rakenteista, oli minulle täysin uutta, Vuosmaa kertoo.
Markku löysi mökiltään polttopuiden välistä lepakon.
Remontti voi laukaista lepakossa stressin
Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen intendentti Thomas Lilley kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että lepakot käyttävät ihmisten asumuksia hyvin paljon hyväkseen.
Kesämökin katon sisällä on tarjolla pesä, jossa on sopivan lämmintä.
– Niillä on siellä sopivan lämpimät olosuhteet poikasille. Ihmiset ovat asumuksillaan pitkälti mahdollistaneet sen, että meillä on Suomessa niinkin suuri kuin 13 lepakkolajin kirjo. Ne pärjäilevät pitkälti juuri ihmisten asumusten takia täällä pohjoisessa, Lilley kertoo.
Kesämökin remontti voi olla talon sisällä asuvalle lepakkoyhdyskunnalle stressaava paikka. Kun laji stressaantuu, alkaa se oireilemaan ja sitä kautta erittämään viruspartikkeleita.
– Tilanne voi verrata esimerkiksi siihen, miten herpesvirus toimii meillä ihmisillä. Se alkaa ilmetä siloin, kun me stressaannutaan. Silloin kun lepakko stressaantuu, leviävät myös virukset.
– Jos ihmiset antavat lepakoiden olla omissa oloissaan, meillä ei ole niiden kanssa mitään ongelmia tai vaaraa saada viruksia.
Ihmisten läsnäolo voi laukaista lepakossa stressireaktion.
Lepakot käyttävät ihmisten asumuksia hyväksi vain kesäisin
Lilley neuvookin kesämökin omistajia olemaan häiritsemättä lajia turhaan. Jos kesämökin katolta löytyy lepakkoyhdyskunta, kannattaa sille tehdä toimenpiteitä vasta silloin, kun lepakot vaihtavat maisemaa.
– Lepakothan eivät asu taloissa ympärivuotisesti, vaan ne käyttää niitä vain kesäisin. Jos talon asukas ei tunne oloa turvalliseksi niiden kanssa, hän voi tilkitä aukot syksyllä. Se estää sen, että sinne ei tule seuraavana kesänä lepakoita.
Lilleyn mukaan lepakko on lajina helppo maisemanvaihtaja ja se löytää uuden elinpaikan helposti.
– Niillä on koko ajan tiedossa kymmeniä erilaisia paikkoja, joihin ne voivat vaihtaa keskellä kesääkin. Toki lepakoiden lisääntymis- ja levähtämispaikat ovat suojeltuja eikä niitä tulisi hävittää.
Lepakkolajeja koskevat luonnonsuojelulain 39 §:n rauhoitussäännökset. Lepakoiden tappaminen ja pyydystäminen ilman viranomaisen lupaa on Suomessa kiellettyä.