Jyväskylän Yliopiston dosentti ja virustutkija kertoo, miksi lepakot tuntuvat vetävän puoleensa viruksia ja miksi ihmisen ei tule ikinä koskea eläimeen.
Monien koronavirusten uskotaan olevan lähtöisin lepakoista. Se, että lepakko levittää näitä viruksia eteenpäin ei ole sattumaa.
Ainoana lentävänä nisäkkäänä tunnettu lepakko on Jyväskylän Yliopiston dosentin ja virustutkijan, Matti Jalasvuoren mukaan monilta fysiologisilta ominaisuuksiltaan täydellinen eläin virusten levittämiseen.
– Ne liikkuvat siipien avulla muihin nisäkkäisiin verrattuna aivan eri tavalla maailmassa. Ne on vielä kaiken lisäksi pitkäikäisiä. Saattavat elää jopa 30-vuotiaaksi. Niillä on pitkä aika elämänsä varrella kierrellä ympäriinsä maailmassa, Jalasvuori kertoo.
Lue myös: Markun mökkiremontti paljasti katosta lepakkojen pesän – tästä syystä eläin on parasta jättää rauhaan: "Kun lepakko stressaantuu, leviävät myös virukset"
Se, että lepakot pääsevät liikkumaan aivan eri tavalla kuin muut nisäkkäät, saa myös ne vetämään puoleensa erilaisia viruksia. Kun yksilö palaa takaisin kymmenien tuhansien yksilöiden yhdyskuntaan, on viruslinko valmis.
– Sillä on yhdyskunnassa paljon lajitovereita, joihin virus pääsee helposti siirtymään.
Lepakolla uskotaan olevan myös poikkeuksellinen immuunipuolustusjärjestelmä. Virus, joka ei haittaa lepakon elämää miltei lainkaan, saattaakin olla muille lajeille kohtalokas.
– Virus joka juuri ja juuri pärjää lepakossa, saattaa olla esimerkiksi ihmisellä tappava. Tällainen on esimerkiksi rabies, joka johtaa oireiden jälkeen ihmisessä poikkeuksetta kuolemaan.
Monien koronavirusten uskotaan olevan lähtöisin lepakoista.
Lepakko tunnetaan myös rabieksen levittäjänä
Lepakolla on toden teolla näppinsä pelissä myös rabieksen leviämisessä, jota Jalasvuori pitää yhtenä maailman vaarallisimmista viruksista.
Lyssa-virusten sukuun kuuluva rabiesvirus aiheuttaa eläimissä raivotaudin ja ihmisissä vesikauhun. Vesikauhu on tauti, johon kuolevat kaikki sairastuneet.
– Rabiesta löytyy lepakoista ja sitä päätyy sitä kautta helposti myös luonnon muihin eläimiin sekä mahdollisesti kotieläimiin. Se etenee hermosolusta toiseen ja alkaa lisääntyä muissakin soluissa, kuten sylkirauhasissa. Ongelma on se, että oireet voivat tulla kuukausien viiveellä ja ihminen ei välttämättä edes tiedä saaneensa tartuntaa ennen kuin on liian myöhäistä.
– Kyseessä ei ole mikään kaunis kuolema. Lopulta se etenee aivoihin asti ja aiheuttaa aivotulehduksen. Se ei kuulosta nimenä pahalta, mutta siinä ihminen menee käytännössä täysin sekaisin. Silmät alkavat pyöriä päässä, ei pystytä nielemään ja tulee pakonomainen tarve alkaa raapia hermoratoja. Kun oireet alkavat ihmisellä, niin mitään ei ole tehtävissä.
Lepakko on ainoa lentokykyinen nisäkäs.
"Niistä pitää pitää näpit erossa"
Suomessa edellinen vesikauhutapaus on todettu vuonna 1934. WHO on luokitellut Suomen rabieksesta vapaaksi maaksi vuonna 1991 mutta myös kotimaassa elävistä lepakoista on löydetty vuosien saatossa rabies-sukuisia viruksia. Euroopan ulkopuolella sitä esiintyy myös kulkukoirissa ja -kissoissa.
Jalasvuori uskoo niitä olevan lepakkoyhdyskunnissa edelleen, mahdollisesti myös Suomessa. Hänen mukaansa lepakko on eläin, johon ihmisen ei tule missään olosuhteissa koskea.
– Oli kyse sitten Suomessa elävistä lepakoista, niin niistä täytyy pitää näpit erossa. Lepakoita ei pidä mennä syömään, koskemaan tai häiritsemään, jos haluaa välttää tällaisia viruksia.
Vaikka lepakkoa tunnutaan pidettävän isona syypäänä erilaisten virusten levittämiseen, on niillä kuitenkin tärkeä tehtävä maapallon ekosysteemissä.
– Niillä on hyvin tärkeitä rooleja, mitkä auttavat myös meitä ihmisiä. Ne esimerkiksi pölyttävät kasveja ja syövät tuholaishyönteisiä. Lepakoita ei tarvitse alkaa listiä, annetaan niiden olla vain omissa oloissaan.
Kuuntele Jalasvuoren haastattelu yläpuolelta MTV Uutiset Liven lähetyksestä.
Lähde: Terveyskirjasto