Massaturismin vaikutukset kuumentavat tunteita – "Matkailijat eivät pysykään enää niissä tiloissa, jotka on varattu heille"

Liikamatkailussa ei ole kyse vain matkailijoiden suuresta määrästä, vaan myös matkailun muuttuneesta luonteesta, sanoo professori Jarkko Saarinen.

Teidän luksuksenne on meidän kurjuutemme.

Näin luki eräässä mielenosoituskyltissä, kun noin 20 000 liikamatkailua vastaan protestoinutta mielenosoittajaa jalkautui Palman kaupungin kaduille Mallorcalla heinäkuussa. Massaturismin negatiiviset vaikutukset ovat saaneet paikalliset protestoimaan kesän aikana myös muualla Espanjassa.

Kreikassa puolestaan on käyty "aurinkotuolisotaa", kun hallitus on pyrkinyt suitsimaan ilmiötä, jossa rannat peittyvät yritysten luvattomasti pystyttämiin aurinkotuoleihin.

Sekä Kreikassa että Baleaarien saarilla, joihin Mallorcakin kuuluu, yllettiin viime vuonna ennätyksellisiin matkailijamääriin.

Kun korona pysäytti matkailun ympäri maailmaa, ilmassa oli Oulun yliopiston matkailumaantieteen professorin Jarkko Saarisen mukaan toiveita siitä, voisiko matkailua miettiä uusiksi kestävämmältä pohjalta.

–  Mutta kyllä ihan selkeästi on palattu takaisin sille samalle kasvu-uralle.

Airbnb muutti matkailua

Maailman matkailujärjestön UNWTO:n raportissa vuodelta 2018 liikamatkailu määriteltiin tilanteeksi, jossa matkailulla on suhteettomasti negatiivisia vaikutuksia paikallisten elämänlaatuun tai matkailijoiden kokemukseen.

Saarisen mukaan liikamatkailussa ei ole kyse pelkästään matkailijoiden määrästä, vaan myös matkailun luonteen muuttumisesta. Taustalla ovat alustatalous ja asuntojen lyhytvuokraus, kuten Airbnb.

– Matkailijat eivät pysykään enää niissä tiloissa, jotka on varattu heille, vaan he tulevat tavallaan näyttämön taakse, missä paikalliset ihmiset elävät normaalia arkielämää.

Seurauksena vuokrien hinnat nousevat, mikä ajaa paikallisia pois kaupunkien keskustoista. Lisäksi paikallisten käyttämät palvelut ruuhkautuvat ja saattavat myös korvautua matkailijoiden palveluilla.

Barcelonassa yksi mielenosoittajien päähuolista on juuri asumisen hinta, joka on viranomaisten mukaan vuosikymmenessä noussut 68 prosenttia.

Nopein tapa reagoida liikamatkailun ongelmiin olisi Saarisen mukaan parempi sääntely esimerkiksi lyhytvuokrauksessa. Vuokraustoimintaa onkin rajoitettu esimerkiksi Amsterdamissa.

Ilmiöön yritetään puuttua myös Barcelonassa, jossa kaupunginvaltuusto on ilmoittanut kieltävänsä asuntojen vuokraamisen matkailijoille vuoteen 2028 mennessä. Päätös voi kuitenkin johtaa vielä oikeustaisteluun.

Suomessakin opittavaa

Etelä-Euroopan kaltainen liikamatkailu tuntuu ainakin toistaiseksi Suomesta katsottuna kaukaiselta. Pienessä mittakaavassa samankaltaisia ongelmia on kuitenkin ilmennyt jo ainakin Rovaniemellä, Saarinen huomauttaa. Esimerkiksi Airbnb-vuokraus on käynyt siellä naapureiden hermoille.

Saarinen ajatteleekin, että lyhytvuokraamisen sääntely olisi syytä katsoa Suomessakin kuntoon ajoissa, ennen kuin ongelmia ilmenee.

– Se on kuitenkin keskeinen asia siellä taustalla. Eihän meillä hotellikapasiteetti missään kaupungeissa ole sitä luokkaa, että massat pääsisivät niiden kautta tulemaan.

Entä miten yksittäisen matkailijan kannattaisi liikamatkailusta kärsiviin kohteisiin suhtautua? Saarinen kehottaa ainakin ajoittamaan matkan sesonkien ulkopuolelle, jos mahdollista.

– Totta kai voi ajatella, että pyrkisi välttämään paitsi ruuhkasesonkia, myös niitä ruuhkakohteita.

Majoitusvaihtoehtoja pohtiessa Saarinen kehottaa miettimään eri majoitusten paikallisvaikutuksia. Lyhytvuokrauspalveluilla on hänen mukaansa esimerkiksi huomattavasti pienempi työllistävä vaikutus kuin hotelleilla.

Katso myös: Saksalaisturistin typerä teko tallentui nauhalle

Lue myös:

    Uusimmat