Matti rakastui saunomiseen 40-luvulla – on kylpenyt lähes kaikilla mantereilla: Antaa nyt vinkkinsä täydelliseen juhannussaunaan

Jos Matti Kivisen pitäisi sanoa itselleen joku titteli, se olisi sauna-aktiivi.

– Ei minun suhdettani saunaan voi kuitenkaan kuvata vain yhdellä sanalla. Olen ihminen, joka todella rakastaa saunaa kaikissa sen muodoissa, hän kertoo.

Kivinen on mies, joka tietää mistä puhuu saunojen suhteen. Hän on ollut mukana Suomen Saunaseuran toiminnassa ja kahdeksan vuoden ajan hän oli myös Kansainvälisen Saunaliiton puheenjohtaja.

Jos Matti Kivisen pitäisi sanoa itselleen joku titteli, se olisi sauna-aktiivi.

– Ei minun suhdettani saunaan voi kuitenkaan kuvata vain yhdellä sanalla. Olen ihminen, joka todella rakastaa saunaa kaikissa sen muodoissa, hän kertoo.

Kivinen on mies, joka tietää mistä puhuu saunojen suhteen. Hän on ollut mukana Suomen Saunaseuran toiminnassa ja kahdeksan vuoden ajan hän oli myös Kansainvälisen Saunaliiton puheenjohtaja.

– Eli todella paljon erilaisia saunakokemuksia on tullut kerättyä eri puolilla maailmaa ja erilaisista saunoista.

Saunarakkaus syttyi sota-aikana

Kivisen innostus ja rakkaus saunoihin ja saunomiseen alkoi jo hänen ollessaan pikkupoika.

– Olen syntynyt vuonna 1937. Muistan, kun sota-aikana 40-luvun alkupuolella pääsin isoisäni rakentamaan saunaan Jurvan Sarvijoen kylässä. Kylän muut saunat olivat alkuperäissaunoja eli savusaunoja, mutta papan sauna oli muutettu jo pönttösaunaksi. Siellä sai istua rauhassa ja ajatella maailman menoa. Se oli maailman paras paikka. Se oli todella järisyttävä kokemus, Kivinen muistelee.

Lue myös: Guinnesin saunaennätys takaisin Suomeen – löylyissä samanaikaisesti 101 kansallisuutta 

Nykyään Kivisen lempisauna löytyy Pohjanmaalta Isonkyrön Lehmäjoelta, jonne hän rakensi alkuperäissaunan vuonna 1989.

– Tämä on elämäni rakkain sauna. Täällä portailla minä tälläkin hetkellä istun, hän hymähtää.

Korona-aika muutti Kivisen saunarutiineja, mutta yleensä hän kertoo saunovansa muutamia kertoja viikossa, ja yleensä kerran viikossa hän käy Suomen Saunaseuran Vaskiniemen saunoilla löylyissä ja pulahtamassa Suomenlahteen. Nyt juhannuksen aikaan sauna lämpiää taas Lehmäjoella.

– Alkuperäinen savusauna ei ole elävä, jos sitä ei lämmitetä vähintään kymmentä kertaa vuodessa. Tänä kesänä olen päässyt lämmittämään tämän saunan vasta kolme kertaa, hän harmittelee.

”Ehdottominta on, että on siellä hyvä olla”

Matti Kivisen suosikkisaunatyyppi on alkuperäissauna, mutta muutkin saunat miehelle kelpaavat, kunhan niiden olosuhteet ovat otolliset.

On olemassa kolme asiaa, jotka Kivisen mukaan tekevät saunasta hyvän.

– Pitää pystyä säätelemään lämpötilaa, kosteutta ja ilmanvaihtoa. Niiden pitää olla sopivassa tasopainossa kylpijän itsensä kanssa, hän kertoo.

– Täytyy siis pitää huoli, että sauna on kunnolla lämmitetty, kosteuden pitää olla oikea ja ilmanvaihdon kohdallaan, että siellä voi hengittää. Kun nuo ovat järjestyksessä, niin nautinto on taattu.

– Kaikkein ehdottominta on, että sinulla on siellä hyvä olla.

Näillä eväillä lisänautintoa

Lisänautintoa saunomiseen tuovat Kivisen mukaan monet asiat. Sellaisia ovat muun muassa saunavihta tai -vasta, oikea paikka ja seura, aika, rauha ja uiminen.

– Kunhan saunaseura on oikeanlainen, niin silloin on suunnattoman hienot mahdollisuudet nauttia saunasta oikealla tavalla. Sinun pitää hyväksyä seurasi sellaisena kuin he ovat, ja heidän pitää hyväksyä sinut, hän opastaa.

Uinti on yksi tärkeimmistä asioista Kivisen omassa saunakokemuksessa.

– Se on se äärimmäisen kylmän ja äärimmäisen lämmön kokemus. Se virkistää ja hyväksi terveydelle, Kivinen toteaa.

– Ja kun käyn uimassa, niin olen pyrkinyt siihen, että en vain kastaudu vaan kyllä sitä ainakin 200 metriä pitää uida. Se on osoitus siitä, että osaa uida ja siinä parantuu samalla myös kunto, kun sitä tekee useamman kerran, yli 80-vuotias mies vinkkaa.

Lue myös: Tämä uusi keksintö rikkoo vuosisatojen ajan pidetyt löylynheittoperinteet – vesikiikku vie löylyvedet sulavasti joka kiukaalle

Monet asiat tekevät saunomisesta siis onnistuneen kokemuksen, mutta Kivisellä on jo 40-luvulta saatu oppi, mitä saunassa ei saa missään nimessä tehdä.

– Minulle opetettiin näin: Ei saa kusta eikä pierasta ja räkiminenkin on vierasta, hän toteaa, ja lisää noudattaneensa saamaansa ohjetta aina.

Ikimuistoisimmat saunahetket

Kivinen on aktiivisten saunavuosiensa aikana kylpenyt kaikilla mantereilla Antarktista lukuun ottamatta. Erilaisia saunojakin hän on kokenut uskomattoman pitkän listan.

Muutama kokemus on erityisesti jäänyt hänen mieleensä.

– Yksi ikimuistoisimmista hetkistä oli se, kun olen saanut kylpeä inipissä. Se on Pohjois-Amerikan intiaanien alkuperäissauna, Kivinen kertoo.

Kivinen selittää, että inipi on eläimen vuodilla verhottu kupoli, jonka keskelle kasataan lämmitettyjä kiviä ja niiden päälle kaadetaan vettä. Saunojat istuvat kehässä selkä lähellä vuotta ja lämpö leviää koko tilaan. Lisäksi vuodista roikkuu yrttejä, jotka levittävät tuoksua ympärilleen.

– Kun kävin inipissä ensimmäisen kerran, niin sitä en unohda.

Kivinen on päässyt Suomen Saunaseuran jäsenenä saunomaan myös presidentti Sauli Niinistön kanssa.

– Hän puhui siitä, että saunomisesta pitäisi tehdä kulttuuriteko ja Suomea pitäisi viedä maailmalla saunamaana. Se oli hieno hetki.

Vinkit juhannussaunaan

Näin juhannuksen korvilla suurin osa suomalaisista suuntaa saunan lauteille – tai ainakin haaveilee siitä.

Kivisellä on muutama vinkki, jolla täydellinen juhannussaunakokemus on taattu.

– Hyvät polttopuut on oltava valmiina, veden käyttö on turvattava, kuivat tikut, loistava seura, rauha ja hyvä sauna. Niistä on onnistunut juhannussauna tehty.

– Kun on päättänyt, mihin saunaan menee, niin saunakokemuksen voi aloittaa saman tien ja alkaa lämmittää saunaa jo mielessään. Eli periaatteessa saunomisen voi aloittaa jo heti, hän toteaa.

– Niin ja vitsin kannalta sanottuna, kyllä näillä säillä varmasti juna- tai automatkalla voi ollakin yhtä kuuma kuin saunassa, hän naurahtaa.

Lue myös: Suomalaiset ovat palanneet julkisten saunojen lauteille – saunatrendit vaihtelevat, mutta perinne pysyy