Hallitus päätti keskiviikkona koronarokottamisen strategiasta. Näköpiirissä on vihdoin tilanne, jossa valtion ei tarvitse omalla velanotollaan kannatella ihmisiä, yrityksiä ja kuntia viruksen aiheuttaman taloudellisen kriisin yli, kirjoittaa valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.).
Koronan jälkeisessä ajassa emme palaa entiseen. Elämisen ja työnteon tavat muuttuvat muun muassa niin, että paikkariippumaton työ ja opiskelu lisääntyvät maailmanlaajuisesti.
Tarvitsemme myös uudet kasvun ja hyvinvoinnin eväät. Esityslistalle palaavat Suomen tutut ongelmat. Väki ikääntyy ja työssä jaksamisessa on parantamisen varaa. Lapsia syntyy Euroopan seitsemänneksi vähiten. Työllisyysaste on alhainen. Osaavasta työvoimasta on pulaa.
OECD arvioi eilen talouden näkymiä lähivuosille. Suomelle se ennusti hyvin vaisua, noin 1,5 prosentin kasvua vuosille 2021-2022.
Emme voi tyytyä tähän. Tarvitsemme toimenpiteitä, joilla Suomi nostetaan vahvan kasvun uralle. Eväitä koronan jälkeiseen uudistumiseen löytyy Suomen kestävän kasvun ohjelman selonteosta. Euroopan Unionin tuella vauhditetaan talouden nopeaa elpymistä sekä vahvistetaan pitkällä aikavälillä talouden kasvupotentiaalia.
Se tarkoittaa osaamista ja tutkimus- ja kehitystoimintaa, mitkä taas auttavat uusien tuotteiden luonnissa ja edistävät kilpailukykyä maailman markkinoilla. On sanomattakin selvää, että kasvun pitää olla ympäristöllisesti kestävää. Tämä tarkoittaa sekä siirtymistä uusiutuviin raaka-aineisiin että uusiutumattomien raaka-aineiden entistä tehokkaampaa käyttöä ja kiertoa.
Onneksi juuri nämä ovat suomalaisten yritysten vahvuusalueita. EU-elpymisvälineen rahoitus on tarkoitus kohdentaa vaikuttavasti tutkimukseen ja kehitykseen, vihreään siirtymään sekä digitalisaatioon, jotka uudistavat elinkeinoelämän perustaa.
Yhteistyö yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on välttämätöntä. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on myös syytä määräaikaisesti lisätä.
Olen pohtinut paljon finanssikriisin jälkeisen ajan oppeja. Virheitä ei pidä toistaa. Suomen talouden kasvu on ollut vaisua koko vuoden 2008 jälkeisen ajan. Sen vuoksi emme ole saaneet valtion tuloja ja menoja tasapainoon.
Taustalla on vaisu tuottavuuskehitys. Olemme jääneet mm. Suomi-Ruotsi-maaottelussa jälkeen. Vaikka saimme vuosina 2015-2019 kuilua pienennettyä, hyvä kehitys on nyt hiipunut.
Meillä ei ole varaa siihen, että koronakriisistä toipuminen kestäisi kymmenen vuotta. Tarvitsemme talouspolitiikkaa, joka luo edellytykset ennakoitua vahvemmalle, ympäristöllisesti kestävälle kasvulle, jossa koko Suomi ja ihmiset pysyvät mukana.
Työmarkkinoiden on toimittava joustavasti. Heikko tuottavuuden kehitys, investointien puute ja vaikeus saada osaajia muodostavat noidankehän, jonka jokaista kulmaa on nyt uudistettava pyörän saamiseksi liikkeelle.
Kasvu edellyttää ihmisten muuttuviin tarpeisiin vastaavia innovaatiota, keksintöjä, tuotteita ja palveluita. Vauhdittajiksi tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä rahoittajia. Tuottavuusloikka on mahdollinen vain luovien, osaavien ihmisten avulla. Ihmisten, jotka haluavat tehdä työtä ja yrittää Suomessa sekä sijoittaa ja investoida Suomeen.
Koronakriisi on avannut uudenlaisen ikkunan. Kansainvälisissä arvioissa yritykset pitävät nyt Suomea hyvin houkuttelevana toimintaympäristönä. Terveysturvallisuus, yhteiskunnan vakaus, hyvä koulu, lasten turvallinen vapaa-ajan ympäristö sekä naisten ja miesten tasa-arvo ovat vahvistuneet Suomen maakuvassa. Suomi on hyvä maa perheellistyä ja asua.
Olen esittänyt, että avaisimme oleskelu- ja työlupien pikalinjan EU:n ulkopuolisille erityisosaajille, start-up yrittäjille, tutkijoille ja innovaattoreille. Turvallisesta Suomesta voisi tulla parhaimmillaan Kalifornian Piilaaksoon tapainen osaamiskeskittymä.
Pikalinjan valmistelu on hallituksessa vauhdissa niin, että globaalit lahjakkuudet voisivat jo ensi vuoden puolella saada työluvan Suomeen kahdessa viikossa.
Haastan kaikki mukaan – yhdessä pystymme parempaan kuin mitä Suomelle tällä hetkellä ennustetaan.
Matti Vanhanen
Valtiovarainministeri, keskustan kansanedustaja