Suomen nousu köyhästä ja rankan sodan läpikäyneestä maasta pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi on hieno saavutus. Aiemmat sukupolvet ovat aina halunneet tehdä tästä maasta paremman lapsilleen. Nyt tämä kansainvälinen menestystarina kaipaa jatkoa.
Nyt tarvitaan päätöksiä, jotka luovat tulevaisuudenuskoa ja toivoa. Sipilän hallituksen leikkausten kierre ja sulkeutuminen eivät sitä tarjoa. Siksi suuntaa on muutettava.
EU-komission tuoreen ennusteen mukaan Suomen talous on jäämässä jälkeen muun Euroopan kasvuvauhdista. Julkinen velka kasvaa ja investoinnit vähenevät.
Sipilän hallitukselta puuttuu visio Suomen nostamiseksi tästä lamaannuksesta. Hallituksen politiikan johtotähtenä on ollut massiiviset leikkaukset asioista, jotka ovat kaikkein arvokkaimpia. Näitä ovat muun muassa leikkaukset nuortemme koulutuslupauksesta ja heikompiosaisilta.
Suomea suljetaan maailmalta
Samalla hallitus on tehnyt kokoomuslaisen sisäministerin Petteri Orpon johdolla lakiesityksiä, joilla Suomea suljetaan maailmalta. Hallitus kantaa vastuun teoistaan: humaanimmat puheet osalta ministereistä eivät paljoa lämmitä, jos teot ovat kovia.
Konkreettinen esimerkki tästä on hallituksen päätös kiristää perheenyhdistämisen ehtoja. Tällä pyritään tekemään Suomesta vähemmän houkutteleva kohde turvapaikanhakijoille. Samalla se on omiaan tekemään tyhjäksi hallituksen panostukset tuhansien Suomesta jo turvapaikan saaneiden kotouttamiseen.
Kaikki voivat omalla kohdallaan miettiä, miten vaikeaa olisi keskittyä oppimaan uutta kieltä ja hankkimaan koulutusta ja työtä, jos oma puoliso ja lapset olisivat sodan keskellä tuhansien kilometrien päässä.
Perheenyhdistämisen tiukentaminen tekee myös muiden maahanmuuttajien tulon Suomeen aiempaa vaikeammaksi. Jos haluamme esimerkiksi houkutella ikääntyvän väestömme hoivaajaksi ulkomaista työvoimaa, emme voi sulkea ovia heidän perheiltään.
Työmarkkinat saatava avoimemmiksi
Hallituksen tulisikin miettiä, mitä me voimme tehdä saadaksemme Suomeen työntekijöitä myös ulkomailta. Yksi hyvä tapa olisi poistaa tarveharkinta ulkomaiselta työvoimalta. Tällöin ei enää tarvitsisi yrittää keinotekoisesti määritellä, löytyykö uuden maahanmuuttajan osaamiselle Suomessa käyttöä.
Avoimet työmarkkinat houkuttelisivat myös ulkomaisia yrityksiä investoimaan Suomeen. Koulutettua työvoimaa on oltava helposti saatavilla, sääntelyn ja verotuksen täytyy olla ennakoitavaa ja maan on houkuteltava alansa huippuja myös rajojensa ulkopuolelta. Tällöin yritykset uskaltavat investoida Suomeen.
Samalla on tärkeää pitää kiinni koulutuksen ja tutkimuksen tasosta. Tätä ei auta, että kokoomuslaisen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen johdolla hallitus on leikkaamassa koulutuksesta ja tutkimuksesta hallituskauden aikana miljardeja euroja. Nämä leikkaukset ovat vaikuttaneet kielteisesti myös korkeakoulujemme houkuttelevuuteen.
Yliopistoista on kantautunut viestejä, että huippututkijat eivät enää pidä suomalaisia yliopistoja kiinnostavina työnantajina resurssien vähenemisen ja heikkojen näkymien vuoksi. Tällä voi olla Suomen elinkeinoelämälle vakavia ja arvaamattomia seurauksia.
Suomen suunnan oltava eteenpäin
Suomi ei voi olla yhtä aikaa sekä kansainvälinen ja avoin talous että sulkeutunut yhteiskunta. Meidän on tehtävä valinta. On päätettävä, haluammeko avautua maailmalle luottaen omiin vahvuuksiimme vai käpertyä pelokkaina sisäänpäin.
Mielestäni ratkaisu on selvä. Suomen suunnan on oltava eteenpäin, avoimen talouden sekä sivistyneen ja humaanin hyvinvointivaltion tiellä. Keskeinen menestystekijä yrityksille on toimintaympäristö, jossa ihmisten on helppo tulla työmarkkinoille, jossa on kannustavaa ja mielekästä tehdä työtä ja jossa koulutukseen ja osaamisen panostetaan.
Liberaali ja edistyksellinen yhteiskunta menestyy. Tämän vaihtoehdon vihreät tarjoavat Suomen suunnaksi.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö puhui Suomen nykytilasta myös Uutisextra-ohjelmassa viime kuussa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.