Meksikon kansallinen antropologian ja historian instituuttu (INAH) ilmoitti perjantaina, että Meksiko Citystä on löydetty valtava määrä ihmisten pääkalloja. Asiasta kertoo muun muassa uutistoimisto Reuters.
Asteekeilla, joista käytetään myös nimitystä atsteekit, tarkoitetaan Meksikon ylätasangoilla elänyttä intiaanikansaa. Asteekit hallitsivat suurta osaa Keski-Meksikoa 1400–1600-luvuilla.
Arkeologit ovat tutkineet asteekkisia raunioita jo vuosien ajan. Hiljattain Mexico Citystä – aivan kaupungin keskustan alta – löydettiin 119 niin aikuisten kuin lastenkin pääkalloja, joiden uskotaan olevan peräisin 1400-luvulta.
Kyseinen, viiden metrin halkaisijaltaan oleva kallotorni löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 kaupungin keskustassa aloitettujen kunnostustöiden yhteydessä. Arkeologi Raul Barreras on ollut tutkimassa löytöä alusta asti.
– Kallot ovat asetettuina näytille aidalle ja ne olivat liitettyinä toisiinsa laastilla, Barreras sanoo ja osoittaa aitaan aseteltuja kalloja.
Katso yllä olevalta videolta, miltä upea kallolöydös näyttää!
"Heistä tuli lahjoja jumalille"
Viimeaikaisin löytö on yllättävä, sillä arkeologit odottivat löytävänsä vain miesten kalloja – eivät myös naisten ja lapsien.
Kallotornin uskotaan olevan osa Huey Tzompantlia, joka on useista sadoista pääkalloista rakennelma, jossa esiteltiin muun muassa sotavankien ja muiden uhrien kalloja pelottelumielessä.
– Heistä tuli lahjoja jumalille tai jopa jumalien ruumiillistumia, Barreras sanoo BBC:n mukaan.
Asteekit myös uhrasivat ihmisiä auringon, sodan ja ihmisuhrien jumalalle.
Huey Tzompantlin kallotorni oli pystytetty asteekkien pääkaupunkiin, Tnochtitlaniin. Asteekkien imperiumi romahti, kun Amerikan espanjalaiset valloittajat valloittivat kaupungin vuonna 1521.
– Huey Tzompantli on epäilemättä yksi maamme viime vuosien vaikuttavimmista arkeologisista löydöistä, Meksikon kulttuuriministeri Alejandra Frausto kuvailee BBC:n mukaan.
Lähteet: Reuters, BBC