Menetetty sukupolvi? Koronan dramaattisimmat seuraukset osuvat lapsiin: näiden asioiden kanssa lapset nyt kamppailevat

Koronaviruspandemia on maailmanlaajuinen terveyskriisi, mutta vakavimmin koronan vaikutukset ovat iskeneet kuitenkin lapsiin, huomauttaa UNICEF.

Eniten lasten elämä on vaikeutunut maailman köyhimmissä maissa. Ne ovat olleet jonon hännillä koronarokotteiden ja suojavälineiden jaossa. Köyhimmissä maissa edes riskiryhmiä, terveydenhoitoalan eturintamaa tai opettajia ei ole rokotettu.

Suoja koronaa vastaan tarvitaan, jotta yhteiskunnat ja lapsille elintärkeät toiminnot ja palvelut voisivat palautua normaalille tasolle kaikkialla. Kysymys on lasten tulevaisuudesta.

UNICEF listasi viisi koronan vakavinta vaikutusta lasten elämään.

Yhä useampi lapsi on köyhä

Maailmanlaajuisesti moniulotteisessa köyhyydessä elävien lasten määrä on noussut kahdessa vuodessa neljällä prosentilla, koskettaen jo 52 prosenttia lapsista.

Neljä prosenttia ei välttämättä kuulosta paljolta, mutta kun prosentit muuntaa luvuiksi, paljastuu karu tilanne: kahdessa vuodessa noin 90 miljoonaa lasta lisää elää köyhyydessä. Siis sama määrä, kuin Saksassa ja Suomessa on asukkaita yhteensä.

Lapsiavioliittojen määrä kasvaa

UNICEF arvioi, että koronapandemiasta johtuen lapsiavioliittojen määrä uhkaa kasvaa 10 miljoonalla 2020-luvun aikana. Kehityskulku on ottanut takapakkia, sillä ennen pandemiaa lapsiavioliittojen määrä oli maailmanlaajuisesti laskussa. Tällä hetkellä joka viides tyttö maailmassa päätyy avioliittoon ennen täysi-ikää.

Lasten aliravitsemus pahentui

Lasten aliravitsemus on pahentunut koronakriisin myötä. Arviolta 370 miljoonaa lasta jäi ilman kouluruokaa, jonka lisäksi häiriöitä syntyi alipainon seurantaan ja hoitoon sekä äideille kohdistuvaan ravitsemustiedotukseen. Jopa 9 miljoonaa lasta tulee olemaan alipainoisia koronapandemian vuoksi.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat lisääntyivät

Koronakriisi on koetellut myös lasten ja nuorten mielenterveyttä. 10–19-vuotiaista 13 prosentilla on mielenterveysongelmia.  Ahdistus ja masennus ovat tutkitusti nousussa lapsilla ja nuorilla. Tämä koskettaa erityisesti tyttöjä, teini-ikäisiä ja maaseudulla asuvia.

Lapset eivät palanneetkaan kouluun

Keväällä 2020 lähes 190 maata sulki koulujensa ovet ja isossa osassa maailmaa siirryttiin etäopetukseen. Yli kolmasosa lapsista ei saanut koulusulkujen aikana minkäänlaista etäopetusta.

Oppimistulokset jäivät jälkeen niin rikkaissa kuin köyhimmissäkin maissa. Tilanne on edelleen huono. Vielä vuoden 2022 alussa yli 616 miljoonaa lasta oli joko kokonaan tai osittain poissa koulusta.

Osa koulun ulkopuolelle jääneistä lapsista ei koskaan palaa kouluun. Sen sijaan yhä useampi lapsi on joutunut valitsemaan työnteon koulun sijaan.

Nyt on aika toimia

Kestävä ja tasa-arvoinen palautuminen koronakriisistä on taattava ja se edellyttää koronakriisin ratkaisemista reilusti kaikkialla. Ei riitä, että rikkaat maat rokottavat väestönsä koronaa vastaan vaan rokotteita on toimitettava tasavertaisesti kaikkialle. 

Tämän lisäksi lasten perusterveydenhuolto on taattava ja kaikki lapset tulee suojata hoidettavissa olevilta sairauksilta. Myös lasten ravitsemuskriisi vaatii pikaista ratkaisua. Lasten mielenterveyteen on panostettava ja lisäksi lasten on päästävää takaisin kouluun ympäri maailman.  

Jotta nykyisistä lapsista ja nuorista ei tule menetettyä sukupolvea, tarvitaan ripeitä toimia.

Voit tukea UNICEFin työtä ja kuitata koronarokotteet köyhimpiin maihin.