Merimetsojen määrä on kasvanut Perämerellä ja Selkämerellä ja vähentynyt Merenkurkussa ja Saaristomerellä. Suomen merimetsokanta on vakiintunut noin 26 000 pesivään pariin, mutta pesimäpaikat vaihtelevat vuosittain. Ihmisen tai merikotkan aiheuttama häirintä saattaa aiheuttaa lintujen siirtymisen uuteen paikkaan. Tänä vuonna havaittiin ensimmäinen merimetsojen pesintä sisämaassa.
Espoon edustalla sijaitsevalla luodolla oli vuosi sitten muutamia kymmeniä merimetson pesiä, mutta tänä vuonna jo 400 pesää. Merikotka kaartelee luodon yläpuolella. Merimetson poikasia saalistavasta merikotkasta onkin tullut entistä merkittävämpi merimetsojen harventaja.
– Koko ajan se pienentää poikastuottoa. Vaikutus näkyy viiveellä, koska merimetso pesii kolmen vuoden ikäisenä ensimmäisen kerran. Jatkossa aikuistuneita merimetsoja alkaa tulla tänne yhä vähemmän. Kyllä se sitten pidemmällä aikavälillä vaikuttaa varmasti kokonaiskantaan, arvioi Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen.
Lue myös: Näin läheltä et ole ennen merikotkaa nähnyt! Katso videolta, miten droneja hyödynnetään lintulaskennoissa – "Turhat kiipeilyt jäävät pois ja se on iso asia"
Espoon edustalla sijaitsevalla luodolla oli tänä kesänä 400 merimetson pesää. Vuosi sitten pesiä oli vain muutamia kymmeniä.
Reilusti yli 100 000 merimetsoa
Kaikkiaan Suomessa on nyt noin 26 000 pesivää merimetsoparia, reilusti yli 100 000 lintua. Lukumäärä on pysynyt suurin piirtein samana viimeiset viisi vuotta, mutta alueelliset vaihtelut ovat suuria.
Tänä vuonna merimetsokanta kasvoi Perämerellä ja Selkämerellä ja pieneni Merenkurkussa ja Saaristomerellä. Sekä ihmisen että merikotkan aiheuttama häirintä vaikuttavat siihen, että linnut voivat siirtyä uuteen pesimäpaikkaan.
– Kun esimerkiksi ihmiset on häätäneet merimetsoja jostakin luodolta, niin sitten on löydetty vastaavan kokoinen uusi yhdyskunta jostakin. Lisäksi merikotka sekoittaa pakkaa, koska se pystyy myös häätämään merimetsot, selittää Rusanen.
Poikkeuslupia merimetsojen häätämiseen haetaan Varsinais-Suomen ELY-keskukselta noin 10 joka vuosi. Hakemuksista kaksi kolmasosaa hyväksytään.
Merimetsojen häätäminen vaatii poikkeusluvan
Merimetso on valkoposkihanhen tapaan EU:n lintudirektiivin suojelema laji. Sen takia lintujen häätämiseen on haettava poikkeuslupaa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan lupia haetaan noin 10 vuodessa.
Lupia hakevat yleensä kalatalousalueet, kalankasvatuslaitokset ja mökkiläiset. Kaksi kolmasosaa hakemuksista hyväksytään. Tähän mennessä häätölupa on myönnetty aina, jos merimetsot ovat asettuneet mökkisaarelle.
– Silloin kannattaa olla paikalla jo keväällä huhtikuussa. Omalta mökkisaarelta voi häätää niitä ennen kuin ne alkavat munia. Sitten, jos ne ehtii munia, pitää hakea poikkeuslupa, neuvoo Rusanen.
Suomessa on 54 merimetsoyhdyskuntaa yhteensä 83 luodolla tai saarella.
Laiton pesätuho siirsi linnut lähemmäs mökkiläisiä
Tänä vuonna merimetsoja häirittiin jälleen myös luvattomasti. Pyhtään ja Haminan alueella kolmella luodolla tuhottiin laittomasti yli 400 merimetson pesää.
– Osa näistä linnuista meni pesimään uudestaan metsäsaariin lähelle mökkiläisiä. Siinä aiheutettiin suurta haittaa. Linnut olivat alunperin ulkosaariston puuttomilla luodoilla, mutta siirtyivät pesien tuhoamisen takia lähemmäs rantaa puihin pesimään, kertoo Rusanen.
Tänä vuonna havaittiin ensimmäinen merimetson pesintä sisämaassa: linnut pesivät Porissa pienellä lintujärvellä rannikon tuntumassa.