Merikotkan pesintä on tänä vuonna varmistunut ensimmäistä kertaa Keski-Suomessa ja Pohjanmaan sisämaassa, kertoo WWF Suomi.
WWF Suomen merikotkatyöryhmän inventoijat löysivät tänä vuonna 506 asuttua merikotkan pesää, joista pesintä onnistui 307:ssä. Poikasia laskettiin 492.
Suomen sisämaan järvialueille on syntymässä uusi, mutta harvalukuinen pesivien merikotkien kanta, WWF kertoo. Viime vuosina muutamia pareja on asettunut Hämeeseen, Pohjois-Karjalaan ja Koillismaalle.
WWF Suomen merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki kertoo, että Keski-Suomen ensimmäinen merikotkapesintä on maakunnan pohjoisosissa. Lokin mukaan ei ole tavatonta, että merikotkat pesivät myös sisämaan järvien rannoilla.
– Merikotkat syövät lähinnä kalaa ja vesilintuja, ja siellä missä niitä on tarjolla, niin myös merikotkia esiintyy. Merikotkien Järvi-Suomen pesimäkanta tavallaan alkoi Satakunnan sisämaasta. Mutta Suomessa aiemmasta sisämaapesinnästä on kulunut pitkään ennen tätä uutta aikaa, Lokki kertoo.
"Lentävät ongelmajätteet"
Lokki muistuttaa, että merikotkaa vainottiin Suomessa aina 1960-luvulle asti lähes sukupuuttoon saakka. Sen jälkeen tulivat ympäristömyrkyt ja merikotkat eivät saaneet juuri lainkaan poikasia, koska linnut olivat niin myrkyttyneitä.
– Silloin, kun näitä ympäristömyrkkyjä, kuten DDT:tä, käytettiin aika estottomasti, niin merikotkia kutsuttiin lentäviksi ongelmajätteiksi. Myrkkyjen kiellon jälkeen Itämeren alue on hitaasti puhdistumassa. Merikotkan poikastuotto on nyt hyvällä tolalla useimmilla alueilla Suomessa sekä Itämerellä että sisämaassa.
Lokin mukaan Suomessa elää nyt muutama tuhat merikotkaa. Merikotkien runsastuminen on toisaalta vaikuttanut myös vesilintujen määriin.
– Itämerellä haetaan nyt uutta tasapainoa huippusaalistajan ja saaliiden välillä. Erityisesti haahkakanta lisääntyi huomattavasti, kun tämä huippupeto puuttui Itämereltä. Nyt haahkat ovat joutuneet siirtymään ulkosaaristosta, missä ne pesivät aika suojattomina, sisemmäs saaristoon.