Merissä on kohta enemmän muovia kuin kaloja – "Emme tiedä, mitä muovi aiheuttaa elimistössämme"

Intiassa Mumbaissa Versovan rannalle huuhtoutuu valtavat määrät muoviroskaa. Kerran viikossa vapaaehtoiset puhdistavat rannan talkoilla.

– Meri huuhtoo roskat rannalle. Ranta täyttyy roskista 2-3 kuukaudessa. Jos sitä ei siivoa, roskaa tulee koko ajan lisää. Meri on kalojen ja merieliöiden elinympäristö. Millä oikeudella me likaamme niiden kodin, kysyy ranta-aktivisti Afroz Shah.

Joka minuutti yksi rekkalastillinen muovia dumpataan mereen. Joka vuosi yli kahdeksan miljoonaa tonnia muovia päätyy maailman meriin.

Nykymenolla vuoteen 2050 mennessä maailman merissä on enemmän muovia kuin kaloja.

Mikromuovit päätyvät lautaselle

Ongelma on maailmanlaajuinen.

Ajan myötä muovit pilkkoutuvat pieniin palasiin, joita merieläimet syövät. Mikromuovit voivat päätyä myös meidän lautasillemme.

– Tämä simpukka-annos sisältää noin 90 mikroskooppista muovipalaa, esittelee ekotoksikologi Colin Janssen Ghentin yliopistosta näyttäen annosta.

Mikromuovien vaikutuksia elimistössä on vasta alettu tutkia.

– Monet lääkärit, tutkijat ja professorit haluaisivat tietää, mitä mikromuovit voivat aiheuttaa elimistössämme. Suora vastaus on, että emme tiedä, toteaa Janssen.

Merilintujen vatsat muovia pullollaan

Muovi on jo osoittautunut kohtalokkaaksi esimerkiksi merilinnuille. Esimerkiksi kuolleina löydetyistä linnuista löytyy jatkuvasti muovia.

– Nämä ovat kuolleet hitaasti. Sulkiakin on irronnut, sanoo tutkija Jan van Franeker Wageningenin merentutkimuslaitoksesta tarkastellessaan rannalta löydettyjä kuolleita lintuja.

Monien lintujen vatsasta löytyy muovia. Muovi on täyttänyt linnun vatsan eikä se ole tuntenut nälkää. Sen takia se on luultavasti nääntynyt nälkään.

– On häpeä ihmiskunnalle, että muovia löytyy eläimistä, puuskahtaa van Franeker.

Merten muoviongelmaa yritetään ratkaista esimerkiksi muovipussikielloilla. Muoviroskan keräämiseen merestä on kehitetty laitekin, mutta se on vasta koekäytössä.

Lue myös:

    Uusimmat