Suomessa viime vuonna asuneiden virolaisten ja venäläisten koulutustaustassa on merkittäviä eroja.
Venäjältä ja Neuvostoliitosta muuttaneista noin puolella on korkea-asteen tutkinto, kun taas Suomessa viime vuonna asuneista virolaisista vastaava tutkinto on vain joka viidennellä.
Virolaisista enintään peruskoulun oli suorittanut 17 prosenttia, kun taas venäläisistä seitsemän prosenttia. Tieto koskee 25–54-vuotiaita.
Koulutustausta selviää tänään julkaistusta UTH-tutkimuksesta, jonka tulokset edustavat Suomessa vuonna 2014 vakinaisesti asuneita ulkomaista syntyperää olevaa väestöä. Tutkimuksen taustajärjestöjä ovat Tilastokeskus, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos.
Koulutetuimpia tutkimuksen mukaan oli ryhmässä, johon kuuluvat EU- ja Efta-maat sekä Pohjois-Amerikka. Tämän ryhmän 25–54-vuotiaista maahanmuuttajista korkea-asteen tutkinto oli 58 prosentilla.
Seuraavana tulivat aasialaiset, joista 43 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Korkea-asteella tarkoitetaan tutkintoa yliopistosta, korkeakoulusta tai entiseltä ns. opistoasteelta.
Virolaisilla oli vähiten korkea-asteen tutkintoja. Seuraavaksi vähiten näitä tutkintoja oli Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevilla maahanmuuttajilla, yhteensä 25 prosentilla.
Vähiten koulutusta oli niinikään Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla, joista enintään peruskoulua vastaavan oppimäärän oli suorittanut 38 prosenttia. Tähän ryhmään kuuluvat siis myös ne, jotka eivät ole olleet koulussa lainkaan tai ovat koulupudokkaita.