Ristomatti Hakolan ja Krista Pärmäkosken suoritukset talviolympialaisten sprinttihiihdossa ansaitsevat ehdottomasti hatunnoston sen sijaan, että kaksikolta olisi odotettu tiistain kovatasoisissa kisoissa mitalisuoritusta, näkee C Moren hiihtoselostaja Antero Mertaranta.
Karsinnan kärkimies Hakola pääsi ainoana suomalaisena mukaan sprintin loppukilpailuihin, mutta Norjan Johannes Kläbon vetämässä letkajenkassa kuudenneksi sysätty Hakola jäi auttamatta muiden jalkoihin. Pärmäkoski jäi puolestaan välieriin sijoittuen lopputuloksissa yhdeksänneksi.
Mertarannan mukaan kumpikin urheilijoista teki sen, mitä heiltä sopi odottaa.
– Äärimmäisen iso hatunnosto Ristomatti Hakolalle siitä rohkeudesta, jota hän esitti olympiakisojen sprintissä aika-ajoista lähtien.
– Sitten kävi vain se, mikä ”Riselle” on käynyt tälläkin kaudella: finaalissa loppuu bensa ihan täydellisesti, Mertaranta kommentoi päivän tapahtumia.
Hakolalle kuudes sija on toisinto viime vuoden Lahden MM-kisojen sprinttisijoituksesta, mutta välissä on tapahtunut paljon. Viime kaudella Hakola oli maailmancupissa parhaimmillaan yhdeksäs – tällä kaudella hän on ollut jo kolme kertaa sprinttifinaalin neljäs.
Finaalin väsähdyksen jälkeen mediassa esitettiin spekulaatioita, joiden mukaan Hakola taktikoi päivänsä väärin. Puolivälierässä hän jättäytyi ilman taistelua toiseksi, vaikka voitto olisi taannut paikan ensimmäisessä välierässä ja sitä kautta pidemmän lepoajan finaaliin. Ensin olisi toki pitänyt päästä sinne asti.
– Ihan yhtä lailla voidaan esittää sellainen skenaario, että mitä jos Hakola olisi joutunut kovempaan välierään? Nythän Hakola oli todella helpossa erässä, Mertaranta huomauttaa.
– Hän meni heittämällä finaaliin. Minusta keskustelu siitä, oliko hän ykkönen vai kakkonen, on aika tarpeetonta. Enemmän minä arvostan hänen rohkeuttaan hakea rajojaan, selostaja jatkaa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Pärmäkosken mitalisateen vaatiminen aliarvioivaa puhetta
Krista Pärmäkoski avasi Pyeonchangin olympialaiset upeasti pronssimitalilla yhdistelmäkilpailusta, joten odotukset muita kisamatkoja kohtaan saattoivat kasvaa realiteetteja suuremmaksi. Yleishiihtäjälle sprintti on nykypäivänä jo pakostakin sivulaji, joten Pärmäkoskelle yhdeksäs sija on saavutus sekin.
Mertarannan mukaan ylenpalttinen mitaliodotusten luominen menee helposti epäkunnioittavan puolelle urheilijaa kohtaan.
– Arvo urheilijalle ja hänen valtavan hienoille suorituksilleen, mutta ei nyt sentään ihan mahdottomuuksiin mennä, Mertaranta muistuttaa.
Pärmäkoskelle pelkkä finaalipaikkakin olisi ollut normaalitason ylittävä suoritus, sillä hän on tällä kaudella yltänyt loppukilpailuun vain kerran, joulukuussa Lillehammerissa.
– Minua häiritsee se, että meidän ainoalle valovoimaiselle naishiihdon urheilijalle sysätään ihan järjettömät odotukset, Mertaranta sanoo.
– Hän oli jo yhdistelmäkilpailussa kolmonen, mikä oli minusta ihan sensaatiomaisen hieno temppu, joten emmehän voi heti seuraavaksi sanoa, että juujuu, sitten ei muuta kuin finaaliin ja mitaleille sprintissä, Mertaranta toteaa.