Suomalaiset näkivät torstaina vihdoinkin jotain myönteistä Lontoon MM-kisoissa. Tero Pitkämäen karsintaheitto kertoo paljon miehen suuruudesta, hehkuttaa C Moren yleisurheiluselostaja Antero Mertaranta.
Pitkämäki kiskaisi avausheitollaan 85,97 kantaneen keihäskaaren, joka on miehen pitkän ja komean arvokisahistorian paras karsintatulos. Heitto oli parasta miestä pitkiin aikoihin, sillä tuloskäyrä ennen Lontoota oli huolestuttava. Mertarannan mukaan tasonnosto kriittisellä hetkellä kertoo paljon kokeneesta arvokisasuorittajasta.
- Tero on aivan mieletön urheilija. Kaikista kokemistaan vaikeuksista huolimatta hän selvitti heittämällä minimitavoitteen. Tähän ei valitettavaa kyllä ole pystynyt yksikään toinen suomalaisurheilija näissä kisoissa. Pitkämäki on vuodesta toiseen yksi meidän suurimmista ja luotettavimmista huippu-urheilijoistamme, Mertaranta hehkuttaa.
Mertaranta uskoo Pitkämäen satsanneen kaikki voimavaransa avausheittoonsa.
- Pitkämäki on poikkeuksellisen rehellinen urheilija, ja hänellä on siihen kaikki vara. Hyvä, että avausheitto meni niin kuin se meni. Kun näimme millaisiksi karsinnat muodostuivat ja Pitkämäen vaikeudet muistaen, oli se tärkeä suoritus.
Keihään tasoa Mertaranta hehkuttaa mielettömäksi, ja syystäkin. Ensimmäistä kertaa arvokisahistoriassa loppukilpailuun selvisi 13 karsintarajan ylittänyttä urheilijaa.
- 13 miestä ylitti rajan, joka oli jo valmiiksi korkealla. Karsinnan osallistujalistassa oli peräti 21 miestä, jotka ovat heittäneet kauden aikana yli 83 metriä. Karsinnat olivat kaikkien aikojen karsinnat, mutta finaalista on tulossa kaikkien aikojen finaali, Mertaranta povaa.
Karsinnoissa Pitkämäki oli neljänneksi pisimmälle heittänyt urheilija. Metrejä täytyy tulla kuitenkin lisää, mikäli Mertarannan mitaliennuste täyttyy.
- En tingi piiruakaan jo hyvissä ajoin kauden aikana sanomastani, jonka mukaan alle 88 metrisellä ei näissä kisoissa mitalia oteta.
Jääkö Boltia kaivelemaan?
Miesten 200 metrin juoksusta ei muodostunut lopulta klassikkoa. Tulostasoltaan heikkotasoiseksi jääneessä kilpailussa saatiin yllätysvoittaja, kun Turkkia edustava Ramil Guliyev ylitti maalilinjan ensimmäisenä ennen ylivoimaisesti suurinta ennakkosuosikkia Wayde van Niekerkiä.
- Kaikki odottivat van Niekerkiltä historiallista temppua (200 ja 400 MM-kultaa), mutta Michael Johnsonin tempun uusimista ei nähty. Inhimillisyys voitti tällä kertaa, kuusi juoksua kuuteen päivään oli liikaa.
Finaalin seuratuimmaksi urheilijaksi nousi kenties Isaac Makwala, jonka hämmentävä selkkaus IAAF:n kanssa uhkasi saavuttaa jo liian suuret mittasuhteet.
- Kansainvälinen yleisurheiluliitto sai eräänlaisen synninpäästön, kun Makwala jäi finaalissa "vasta" kuudenneksi. Tämän myötä keskustelu vaimenee kuin itsestään, Mertaranta uskoo.
Heikkotasoinen loppukilpailu sai Mertarannan pohtimaan, mitä kentät tämän kauden jälkeen jättävä Usain Bolt mahtoi miettiä finaalia seuratessaan. Bolt ilmoitti jo hyvissä ajoin jättävänsä toisen paraatimatkansa suosiolla väliin, mutta Mertarannasta päätös saattaa jäädä kaivelemaan.
- Olisi mielenkiintoista päästä nyt Boltin pään sisälle ja saada selville, mitä hän ajattelee nyt päätöksestään. Muutama kaveri juoksi kauden aikana sellaisia aikoja, että päätöksen ymmärtää, mutta pelkästään loppukilpailua ajatellen yleisurheilulegendaa päätös voi kaduttaa. Mutta nämä ovat näitä pieniä hauskoja spekulaatioita, joita on aina hauska pyöritellä jälkiviisaana, Mertaranta toteaa.